-

Saari, joka tuli koko Suo­mel­le tutuksi

Kävimme Posionjärvellä, josta Reijo Säkkinen antoi mökkipaikkansa 2000-luvun alussa pyörineen Suuri Seikkailu-sarjan käyttöön. Varhainen tosi-tv -sarja erottui sillä, ettei soppaan lisätty väkisin draamaa.

Kävimme Posionjärvellä, josta Reijo Säkkinen antoi mökkipaikkansa 2000-luvun alussa pyörineen Suuri Seikkailu-sarjan käyttöön. Varhainen tosi-tv -sarja erottui sillä, ettei soppaan lisätty väkisin draamaa.

Tuula ja Reijo Säkkisen omistamassa mökkisaaressa ei ollut seikkailuohjelman aikana vielä sähköjä eikä sisävessaa. Muuten mökki tarjosi luksusolosuhteet kisojen voittajajoukkueelle. Hävinneet asustivat viereisessä saaressa telttamajoituksessa. Tuula ja Reijo Säkkinen "seikkailusaarensa" mökin kuistilla. Suuri Seikkailu, voittajien saari. Suuri Seikkailu, häviäjien saari. Reijo Säkkinen ei kauaa miettinyt, kun häneltä kysyttiin mökkisaarta seikkailuohjelman käyttöön. – Ihan talkoohengessä siihen lähdettiin, Säkkinen sanoo.
Tuula ja Reijo Säkkisen omistamassa mökkisaaressa ei ollut seikkailuohjelman aikana vielä sähköjä eikä sisävessaa. Muuten mökki tarjosi luksusolosuhteet kisojen voittajajoukkueelle. Hävinneet asustivat viereisessä saaressa telttamajoituksessa.
Tuula ja Reijo Säkkisen omistamassa mökkisaaressa ei ollut seikkailuohjelman aikana vielä sähköjä eikä sisävessaa. Muuten mökki tarjosi luksusolosuhteet kisojen voittajajoukkueelle. Hävinneet asustivat viereisessä saaressa telttamajoituksessa.
Kuva: Jussi Leinonen

Euroopan pienin vessa, kota- ja tulipaikat sekä telttasauna. Siellä ne nököttävät edelleen Posionjärven Purjekarilla.

Pieni saari toimi 2000-luvun alkuvuosina Posiolla kuvatun Suuren Seikkailun hävinneiden joukkueen majapaikkana.

Viereisessä, hulppeammassa Raatosaaressa, voittajajoukkueen kisailijat oleilivat herroiksi mökkiolosuhteissa.

Suuren Seikkailun seitasaaressa istuttiin joukkueiden välisiä käräjiä. Saari on oikeasti todella pieni.
Suuren Seikkailun seitasaaressa istuttiin joukkueiden välisiä käräjiä. Saari on oikeasti todella pieni.
Kuva: Jussi Leinonen

Saarten väliin jää pikkuruinen Seitasaari, missä suuret seikkailijat istuivat seitakäräjiä, pudottivat kanssakilpailijoitaan ja kuuntelivat Lapin Noidan kertomuksia.

Suuri Seikkailu oli Suomen ensimmäinen päivittäin esitettävä reality- eli tositv-sarja, jota voidaan pitää myös erilaisten selviytymisleikkien ja -kisailujen alkusysäyksenä.

Suurta Seikkailua on kuitenkin vaikea verrata vastaavantyylisiin nykyohjelmiin.

Suuressa Seikkailussa seikkailtiin ja kisailtiin, ja juoniteltiin vähän. Nykyisissä ohjelmissa asiat ovat päinvastoin.

"Nyt et sitten kieltäydy"

Aurinkoisena syyskuun aamuna Tuula ja Reijo Säkkisen mökillä Posionjärven rannalla tunnelma on mökkimäisen rauhallinen. Tuula Säkkinen haravoi pihasta syksyn lehtiä, kun Reijo Säkkinen tuo vieraat veneellä rantaan. Säkkisten pojan pieni koira haukkuu vieraat hyväksi niin kuin kunnon vahdin kuuluukin.

Mökki sijaitsee Purjesaaressa, mutta Suuressa Seikkailussa saari tunnettiin vanhalla Raatosaaren nimellä.

Raatosaaressa Suuren Seikkailun voittajajoukkue mökkeili, saunoi ja puuhasteli kuin mökkiläiset konsanaan. Seikkailijat huolehtivat Tuula Säkkisen mansikkamaastakin, joka on sittemmin paisunut monenlaisten kasvisten ja marjojen kotivaraksi.

Mökin tupa näyttää tutulta, samoin kellari ja rantasauna. Tuossa rannassa seikkailijat istuivat iltojaan ja tuosta he pulahtivat järven viileisiin aaltoihin.

Posion upeat maisemat pääsivät oikeuksiinsa Suuren Seikkailun kuvauksissa. Kellinniemi Posion Livojärvellä oli yksi kilpailujen tapahtumapaikoista.
Posion upeat maisemat pääsivät oikeuksiinsa Suuren Seikkailun kuvauksissa. Kellinniemi Posion Livojärvellä oli yksi kilpailujen tapahtumapaikoista.
Kuva: Jussi Leinonen

Posiolla alkoi liikkua villi huhu pitäjään tulevasta isommasta tapahtumasta jo syksyllä 2000. Vuodenvaihteen tienoilla suurin piirtein kaikki jo tiesivät, että Posio on mukana televisiossa esitettävässä sarjassa.

Alun perin Suurta Seikkailua varten tarvittavien majoituspaikkojen piti rakentua Kirintöjärven saareen, mutta osa ranta-asukkaista asettui poikkiteloin. He eivät halunneet saareen rakennuksia.

Joku keksi Säkkisten Purjesaaren sopivaksi paikaksi. Suuressa Seikkailussa esiintynyt Lapin Noita, nyt jo edesmennyt Jouni Pylkkänen varmisti, että Säkkiset eivät varmasti vastusta.

– Hän tuli ennen kunnanjohtajan soittoa meille Nesteelle ja sanoi, että nyt et sitten kieltäydy, Nesteen yrittäjänä vuosikymmenten ajan toiminut Reijo Säkkinen naurahtaa.

– Silloiselle kunnanjohtaja Mauri Posiolle sanoimmekin heti, ettei meillä ole mitään sitä vastaan. Tänne vaan. Ihan talkoohengessä annettiin paikat käyttöön, Reijo Säkkinen kertoo.

Pian tuotantoryhmän toiminta Posiolla oli täydessä vauhdissa. Suuri Seikkailu -logolla varustetut Subarut suhasivat siellä täällä.

Moni posiolainen muistaa Suuren Seikkailun nimenomaan katukuvaan ilmestyneistä maastoautoista, jotka näyttivät olevan koko ajan menossa johonkin tai tulossa jostakin.

Seikkailijoiden saarimajoitukset varusteltiin seikkailuun sopiviksi ja tuotantoryhmälle järjestettiin ja sisustettiin majoitus-, kokous-, editointi- ja ruokailutilat Kirikeskukseen.

Kirintövaaran huipulle nousivat isot peilit, jotka lähettivät ja vastaanottivat signaaleja jokailtaisten ohjelmien lähettämiseksi.

Posio oli kuukauden ajan kihisevän kuuma hermokeskus, jossa kymmenet tuotantoryhmän jäsenet pitivät huolen, että katsojat saivat jokailtaisen lähetyksen Posion seikkailusta.

Ennenkokematon tuotanto vaati huikean työpanoksen

Pienen kunnan varustaminen tuotannon tarpeisiin oli sarjaa tuottaneelle Fremantle Entertainmentille haastava tehtävä. Sarjan tuottajana toiminut Jaana Besmond kertoo, että haaste oli oikeasti aivan valtava, kokoluokaltaan viihdetuotannossa ennenkokematon. Vastaavaa, joka päivä kuukauden ajan lähetettävää tuotantoa ei ollut aiemmin tehty.

– Meillä oli 35 hengen tuotantotiimi, joka teki töitä 24 tuntia vuorokaudessa. Ei tänä päivänä vastaavilla budjeteilla ja noilla työtuntimäärillä tehtäisi tällaista ohjelmaa, Besmond huokaa.

– Mitään ongelmia ei kuitenkaan koskaan ollut, ei tekniikan osalta eikä tuotantoryhmän kesken. Meillä oli aivan uskomattoman kunnianhimoinen ja ammattitaitoinen tuotantotiimi Posiolla.

Korouoman jylhille kallioille kiivenneet voittajat pääsivät lyömään rumpua voittonsa merkiksi.
Korouoman jylhille kallioille kiivenneet voittajat pääsivät lyömään rumpua voittonsa merkiksi.
Kuva: Suuri seikkailu

Besmondin mukaan tuotantoyhtiön englantilainen omistaja olisi halunnut ohjelmiin vähän ulkopuolelta ohjattua "säpinää" kisailijoiden välille, mutta suomalaiset pitivät päänsä.

– Suuri Seikkailu oli täysin kotimainen, Suomeen kehitelty sarja. Halusimme rehellisen, suomalaiseen mentaliteettiin sopivan ohjelman, johon ei hakemalla haettu mitään dramatiikka.

– Tokihan erimielisyyksiäkin syntyi, kun toisilleen vieraat ihmiset asuivat ja olivat kuukauden yhdessä, Jaana Besmond kertoo.

Suuren Seikkailun suurinta dramatiikkaa oli erään seikkailijan rikostuomion paljastuminen. Väkivaltarikoksesta tuomittu kisailija häivytettiin ohjelmasta sääntöjen mukaisesti.

Poroerottelutehtävästä eräs oululaisnainen nosti tutkintapyynnön, koska hänen mielestään seikkailijoiden vasojenjahtaus oli eläinrääkkäystä. Seikkailijat tekivät kisassa töitä paikallisten poromiesten kanssa eikä poliisi todennut rikosta tapahtuneen. Asian käsittely jäi siihen.

Ihmisten välisten jännitteiden vuoksi lääketieteen ja kirurgian tohtori Heimo Langinvainio pohti jossain haastattelussa, että jääköhän kilpailijoille traumoja. Tuottaja Jaana Besmond kertoo, että jo tuotannon suunnitteluvaiheessa oltiin yhteydessä Posion psykologiin. Hänen kanssaan sovittiin, että kisasta pudonneet käyvät ennen kotimatkaansa psykologin juttusilla.

Suuren Seikkailun ensimmäisellä tuotantokaudella Posiolla seikkailleet kilpailijat saivat kokeilla Koivuköngäs-kosken ylittämistä Korouoman rotkolaaksossa.
Suuren Seikkailun ensimmäisellä tuotantokaudella Posiolla seikkailleet kilpailijat saivat kokeilla Koivuköngäs-kosken ylittämistä Korouoman rotkolaaksossa.
Kuva: Suuri Seikkailu

Suuren Seikkailun pääkuvaaja ja kilpailukoordinaattori Hannu Aaltonen kertoo, että jokainen kisapaikka tutkittiin edeltä ja kilpailut testattiin ennen varsinaista koitosta. Hän sanoo, että Suurta Seikkailua tehtiin kuin elokuvaa.

Se teki tuotannosta poikkeuksellisen ja mieleenpainuvan. Myös Posion luonto teki työstä haastavan. Lisähaastetta tuli sääolosuhteista.

– Tekniikka lähti usein jo aamuyön tunteina katsomaan, että kisapaikoilla oli kaikki kunnossa. Mieleen on jäänyt esimerkiksi tukkilaistehtävä. Siinä piti tarkistaa monta vaaramomenttia ja miettiä oikeasti onko kisailu turvallista, Aaltonen kertoo.

Hän kehuu Posion paikallisia avustajia fantastisiksi kilpailujen onnistumisen kannalta. Heiltä sai apua kaikkeen mahdolliseen.

Supersuosio ja yhtäkkinen loppu

Suuri Seikkailu oli äärimmäisen suosittu. Päivittäin katsojia oli yli 600 000, mikä oli tuolloin kova saavutus.

Ohjelman suosio perustui kilpailujännitykseen ja huikean kauniisiin maisemiin. Posiolta katsojille esiteltiin muun muassa Livojärven seutuja, Korouomaa, Kirintövaaraa, Kitkaa ja Posionjärveä.

Suuren Seikkailun kaksi ensimmäistä tuotantokautta kuvattiin Posiolla. Seuraavina vuosina kuvausryhmä siirtyi Kolille, Kustaviin ja Hämeeseen.

Sitten ohjelma yhtäkkiä loppui.

– Minä lähdin pois kolmannen kauden jälkeen. Vaihdoin tuotantoyhtiötä. Olin yksi seikkailun kantavista voimista ja lähdölläni voi olla syynsä. Tai sitten Suuren Seikkailun aika vain meni ohi, Jaana Besmond pohtii.

Iltapäivälehdet seurasivat päivittäin, mitä Suuressa Seikkailussa tapahtui. Ihmisten väliset selkkaukset olivat mitättömiä verrattuna tämän päivän realityohjelmiin. Silti lehdet repivät välillä draamaattisia otsikoita. Säkkisillä on seikkailuista muistona mapillinen lehtileikkeitä.
Iltapäivälehdet seurasivat päivittäin, mitä Suuressa Seikkailussa tapahtui. Ihmisten väliset selkkaukset olivat mitättömiä verrattuna tämän päivän realityohjelmiin. Silti lehdet repivät välillä draamaattisia otsikoita. Säkkisillä on seikkailuista muistona mapillinen lehtileikkeitä.
Kuva: Jussi Leinonen

Säkkisille Suuri Seikkailu jätti ikuisen muiston. Tuotantoryhmän jäseniä ja kilpailijoita on vieraillut heillä vuosien varrella, vaikka itse kisasta on jo aikaa. Iso kansiollinen sarjasta kertovia lehtileikkeitä on muistojen aarteena. Silloin tällöin vieläkin jotkut paikkakunnalla vierailevat sanovat muistavansa Posion nimenomaan tuosta sarjasta.

– On ihan selvää, että Posiolle sarjasta tuli vain myönteistä mainetta, Säkkiset uskovat.

Vaikeniko Posio vain hetkeksi?

Sarjassa kumahdellut iso noitarumpu seisoo koronan jäljiltä tyhjillään jääneessä matkailuneuvonnan tilassa Posion keskustassa.

Helge Hautajärven tekemää noitarumpua on säilytetty myös Pentik-mäellä.

Rummun tulevasta paikasta ei ole vielä tietoa.

Suuri Seikkailu -sarjan rumpu syntyi yhteistyössä Pentikillä työskennelleiden Helge Hautajärven ja Outi Hurskaisen käsissä. – Ensimmäinen rumpu meni rikki, kun joku kumautti sitä liian kovasti. Tehtiin sitten uusi, Helge Hautajärvi esittelee rumpua, joka on nyt entisen matkailuneuvonnan tiloissa etsimässä mahdollista uutta sijoituspaikkaa.
Suuri Seikkailu -sarjan rumpu syntyi yhteistyössä Pentikillä työskennelleiden Helge Hautajärven ja Outi Hurskaisen käsissä. – Ensimmäinen rumpu meni rikki, kun joku kumautti sitä liian kovasti. Tehtiin sitten uusi, Helge Hautajärvi esittelee rumpua, joka on nyt entisen matkailuneuvonnan tiloissa etsimässä mahdollista uutta sijoituspaikkaa.
Kuva: Jussi Leinonen

Kukaan ei osaa sanoa, pitääkö Suurta Seikkailua juontaneen Taru Valkeapään Posiolta lähetettyjen ohjelmien loppukaneetti paikkaansa: Posio vaikenee, mutta vain hetkeksi.

Voisiko paikkakunta toimia vielä joskus vastaavanlaisen ohjelmaformaatin lähetyspaikkana? Ainakin talviseikkailun kuvaaminen on silloin tällöin noussut keskusteluun.

Se on kuitenkin selvää, että Suuresta Seikkailusta tuntuu jääneen kaikille hyvät muistot.

Luonto on edelleen Posion "se juttu"

Posiolla reilu vuosi sitten kunnanjohtajana aloittanut Pekka Jääskö seurasi 2000-luvun alussa mielenkiinnolla kotipitäjässään kuvattua realitysarjaa. Hän ei tuolloin asunut paikkakunnalla, mutta kaikki kotipitäjään liittynyt julkisuus luonnollisesti kiinnosti.

– Totta kai katsoin sarjaa. Posion tunnettuus kasvoi hurjasti sarjan myötä, Jääskö sanoo.

Posion nykyinen kunnanjohtaja Pekka Jääskö uskoo, että kunta tunnetaan edelleen Suuresta Seikkailusta, mutta paljon muustakin. – Luonto on aina ollut Posion valtteja. Siihen markkinointi pohjaa vahvasti nytkin.
Posion nykyinen kunnanjohtaja Pekka Jääskö uskoo, että kunta tunnetaan edelleen Suuresta Seikkailusta, mutta paljon muustakin. – Luonto on aina ollut Posion valtteja. Siihen markkinointi pohjaa vahvasti nytkin.
Kuva: Jussi Leinonen

Suuri Seikkailu -ohjelmassa Posion luonto pääsi oikeuksiinsa ja luonto on edelleen kunnan tärkein markkinointivaltti.

– Luonto, vesistöt, rauhallisuus. Nämä ovat brändissämme tärkeitä asioita peruspalveluiden ja yrittäjäystävällisyyden lisäksi.

Kunta ei ole voinut hyödyntää Suurta Seikkailua suoraan kunnan markkinoinnissa. Realitysarjan oikeudet ovat tuotantoyhtiöllä.

Seikkailun jättämät vaikutukset ovat kuitenkin merkittävät. Posio nousi koko kansan tietoisuuteen ja matkailu lisääntyi ohjelman myötä.

Kunnanjohtaja Jääskö uskoo, että luonnon merkitys vetovoimana on vain kasvanut runsaassa 20 vuodessa. Sitä tukevat kunnan tekemät nettikyselyt, tapahtumat, kuntalaiskyselyt sekä yrittäjien, mökkiläisten ja matkailijoiden antama palaute.

Iltalehti kirjoitti Suuresta Seikkailusta liki päivittäin. Kiinnostus uutta ohjelmaformaattia kohtaan oli laaja muissakin medioissa.
Iltalehti kirjoitti Suuresta Seikkailusta liki päivittäin. Kiinnostus uutta ohjelmaformaattia kohtaan oli laaja muissakin medioissa.
Kuva: Jussi Leinonen

Kiinnostus Posiosta asuinpaikkana on kasvanut ja kunta on vastaamassa huutoon.

– Kattavanniemeen on nousemassa minitaloja ja Kotilahden rantaan rivitaloasuntoja. Molemmissa kunta olisi rakennuttajana. Kunnanvaltuustoon hankkeet ovat tulossa vielä tämän vuoden puolella, Jääskö sanoo.

Yrityselämässäkin on hyvä vire. Mikroyrityksiä on syntynyt vuositasolla liki kymmenen. Lisäksi Posio kalastelee suurempia saaliita.

– Kuntaa on mahdollisesti tulossa isompia yrityksiä Soukkavaaran teollisuusalueelle. Jos hankkeet toteutuvat, ovat ne kunnalle todella iso asia, kunnanjohtaja Jääskö pohtii.

– Monessa asiassa on hyvä tahtotila. Se lähtee ihan pienistä asioista, kuten siitä, että laitetaan paikkoja kuntoon, ihan kyliä myöten.

– Tärkeintä on olla ylpeästi posiolainen, ryhtyä toimeen ja kantaa yhdessä vastuu kunnan kehittämisessä.

Ohjelmaa esitettiin MTV3:lla, joka on palauttanut nauhaformaatissa olevat ohjelmat tuotantoyhtiölle. Siellä ne ovat arkistoituna, mutta niiden siirtämisestä digitaaliseen muotoon tai sarjan uusintaesityksestä ei ole ollut puhetta. 

Virallisesti Suurta Seikkailua ei voi katsella mistään, mutta ohjelmaan voi tutustua Youtubesta löytyvien videoiden kautta.

mikä?

Suuri Seikkailu

Kotimainen formaatti, jota kuvattiin viisi tuotantokautta, vuosina 2001–2005. Lisäksi syksyllä 2004 kuvattiin VIP-seikkailu Ylläksen Luosujärvellä

Ensimmäiset kaksi vuotta realitysarjaa kuvattiin Posiolla. Vuonna 2003 ohjelma tuli Kolilta, 2004 Kustavista ja 2005 Hämeestä

Ohjelman juonsi Taru Valkeapää. Tunnetuimmaksi kisailijaksi nousi Jutta Virtanen (nyk. Larm, ent. Gustafsberg)

Kisassa oli mukana 18 kilpailijaa, jotka kisailivat yksilöinä ja joukkueittain. Kilpailun voittaja sai ensimmäisenä kilpailuvuonna 150 000 markkaa, myöhemmin 30 000 euroa

Muokattu 23. syyskuuta kello 10.20: Korjattu Reijo Säkkisen huoltoasema Teboilista Nesteeksi.
Ilmoita asiavirheestä