Hypotermiapotilaiden selviytymismahdollisuudet ovat parantuneet merkittävästi viimeisten vuosien aikana. Tähän ovat vaikuttaneet tutkimustiedon lisääntyminen, ensihoidon hoitoketjujen selkeyttäminen ja huomion kiinnittäminen potilaan lämpimänä pitämiseen.
Lapista kuljetetaan vuosittain keskimäärin yksi eloton hypoterminen potilas suoraan sydänkeuhkokoneella lämmitettäväksi Ouluun. Luoteis- ja Pohjois-Lapista suuntana voi olla myös Tromssan yliopistollinen sairaala.
Hypotermia tarkoittaa kehon lämpötilan tahatonta laskua alle 35 asteeseen ja vakavassa hypotermiassa kehon lämpö on laskenut alle 28 asteeseen.
Lapin hyvinvointialueen ensihoidon ylilääkäri Jari Pirneksen mukaan pitkänkin matkan takaa elvytetyillä hypotermiapotilailla on hyvä ennuste, koska kylmyys suojaa aivoja.
– Kehon lämpötilan aleneminen hidastaa aineenvaihduntaa ja vähentää hapenkulutusta, mikä suojaa aivoja ja pidentää onnistuneen elvytyksen aikarajoja jopa tunteihin.
Pirnes on itse aikoinaan elvyttänyt helikopterissa yli kaksi tuntia kolmekymppistä potilasta, jonka ruumiinlämpö oli laskenut 22,3 asteeseen. Tämä oli maannut ulkona kuuden tunnin ajan kymmenen asteen pakkasessa.
– Minun tietääkseni hän oli ensimmäinen, josta tuli omatoimiseen elämään selviytynyt potilas Lapissa noin pitkän elvytyksen jälkeen, Pirnes muistelee vajaan parinkymmenen vuoden takaista tapahtumaa.
Kohtalaisen iso osa selviää
Pirnes oli päätutkijana marraskuussa julkaistussa tutkimuksessa, jossa on tarkasteltu hypotermialle altistavia seikkoja, potilaiden hoitoa ja koko ensihoitojärjestelmän toimintaa Pohjois-Suomessa vuosien 2008–2019 aikana.
Tutkimuksen lopullisessa analyysissa oli mukana runsaat 240 potilasta. Hypotermian vuoksi elottomaksi menneistä selvisi lähes puolet. Pirnes toteaa, että normaalilämpöisistä elottomista potilaista hengissä selviää parhaimmillaankin vain noin 20 prosenttia, kun huomioidaan kaikki sydänpysähdykseen johtavat rytmihäiriöt
– Tärkein opetus on, että näistä potilaista kohtalaisen iso osa selviää. Ei pidä lyödä hanskoja tiskiin, vaikka alkutilanne näyttäisi huonolta ja kuljetusmatka lopulliseen hoitopaikkaan olisi pitkä, Pirnes valottaa tutkimuksen antia.
Kylmyys vähentää elimistön hapenkulutusta merkittävästi: Ruumiinlämmön ollessa 28 asteessa hapenkulutus on 50 prosenttia normaalia pienempi. 18 asteessa aivot kestävät sydänpysähdystä 10 kertaa pidempään kuin normaalilämmössä.
– Tavallisesti pysyviä vaurioita alkaa tulla elvytyksestä huolimatta noin 20 minuutin kohdalla, mutta syvässä hypotermiassa puhutaan jo yli 200 minuutin aikarajasta, Pirnes vertaa.
Tällä hetkellä maailman pisin raportoitu paineluelvytysaika hypotermisellä potilaalla on 6 tuntia ja 30 minuuttia, joka on johtanut sydämen käynnistymiseen ja potilaan selviämiseen. Lapissa vastaava aika on lähes viisi tuntia.
– Myös hän selvisi omatoimiseen elämään, vaikkakin pitkän tehohoitojakson jälkeen.
Muistamattomille iäkkäille ovihälyttimet
Laajasta tutkimuksesta ilmenee, että päihtymys ja ikääntyminen ovat suurimmat hypotermialle altistavat tekijät.
Jari Pirnes korostaa ennaltaehkäisyn merkitystä, sillä useimpiin tekijöihin pystyy vaikuttamaan esimerkiksi kansalaisvalistuksella ja muilla yksikertaisilla toimilla.
– Ei jätetä ketään harhailemaan baari-illan jälkeen pakkaseen, vaan huolehditaan kaveri kotia. Muistisairaiden ikäihmisten kohdalla ovihälyttimet ovat tärkeitä.
Pirnes arvelee, että jatkossa pakkaseen jääneitä vanhuksia tulee olemaan enemmän, koska ihmiset asuvat entistä huonokuntoisempana ja muistamattomampana kotona.
Hänen mukaansa toipumisennuste paleltuneilla ikääntyneillä on usein huono, sillä hauraat vanhukset eivät useinkaan kestä raskasta tehohoitoa
Poimintoja tutkimuksesta
- Tilastokeskuksen mukaan vuosien 2008–2019 aikana hypotermiaan on kuollut yhteensä 847 ihmistä ja kylmään veteen hukkui 172. Heistä valtaosa oli miehiä.
- Tyypillisiä hypotermialla altistavia tekijöitä ovat alkoholipäihtymys, lääke- tai huumausaineyliannostus, ikääntyminen, psykiatriset ongelmat, vammautuminen ja matala verensokeri.
- Tutkimuksessa pystyttiin osoittamaan 85 prosentilla potilaista yksi tai useampi hypotermialle altistava tekijä.
- Tutkimuksessa hypotermian vuoksi elottomaksi menneistä potilaista selvisi 47 prosenttia ja kaikkien hypotermialle altistuneiden potilaiden kokonaiskuolleisuus oli 15 prosenttia.
- Vammapotilaalla kylmyys vaikuttaa veren hyytymisjärjestelmän toimintaan ja voi aiheuttaa hallitsemattoman verenvuodon esimerkiksi liikenneonnettomuuspotilaiden kohdalla. Tämän vuoksi välitön lämpimänä pitämisen aloittaminen on tärkeää.
- Vakavasti kylmettyneen rytmihäiriöihin ja verenkierron vajauksen merkkeihin pitäisi kiinnittää nykyistä tehokkaammin huomiota. Potilas tulisi etupainotteisesti kuljettaa sairaalaan, jossa on sydänkeuhkokoneella lämmitysmahdollisuus.
- Ennaltaehkäisyyn kannattaa kiinnittää huomioita tulevaisuudessa, sillä se on kustannustehokasta ja inhimillisiä kärsimyksiä estävää terveydenhuoltoa.