Susikannan arvioinnin näkökulmasta eletään kohta taas mielenkiintoisia hetkiä: maaliskuussa susien määrä on vuodenkierrossa pienimmillään. Maaliskuu on myös se ajankohta, josta Luonnonvarakeskus (Luke) määrittää Suomen susikannan koon.
Suomen susikanta on kasvanut yhtäjaksoisesti vuodesta 2017 lähtien. Seuraavassa, kesän alussa julkaistavassa kanta-arviossa saatetaan kuitenkin nähdä pieni kasvun hidastuminen.
Susikannan vuosittaiseen kasvuun sisältyy suurta epävarmuutta, jota kuvataan susiennustemallilla. Kannanhoidollisen metsästyksen asetuksesta annetuissa lausunnoissa Luke mainitsee ennustetta alentavana seikkana pentujen suuren määrän kevään 2021 reviireillä.
– Kasvun hidastuminen koskee lähinnä vain susien yksilömäärää. Reviireissä mitattuna ennusteessa ei ole kasvun hidastumiselle paljoakaan todennäköisyyttä. Kyse on siis susikannan rakenteen vuosittaisesta vaihtelusta, eikä niinkään siitä, että pidemmällä tähtäimellä kasvu olisi hidastumassa, johtava tutkija Samu Mäntyniemi selventää.
Pentujen suuri määrä vaikuttaa susikannan rakenteeseen siten, että nämä nuoret sudet ovat lähteneet synnyinlaumoistaan vaeltamaan, ja niihin kohdistuu tyypillisesti suurempi kuolleisuus kuin reviireillä oleviin susiin.
– Pentuvaiheessa sairaudet ovat suurin kuolleisuuden aiheuttaja, sen jälkeen kuolleisuus on enimmäkseen ihmisperäistä, Luken tutkimusprofessori Ilpo Kojola kertoo.
Kojolan mukaan myös lajin sisäinen kilpailu saattaa verottaa kantaa, sudet silloin tällöin tappavat toisiaan.
Maaliskuussa 2021 Suomessa oli 90 prosentin todennäköisyydellä 18–25 susiparia ja 32–38 perhelaumaa. Susireviirejä oli yhteensä 54–59, mukaan lukien rajareviirit ja poronhoitoalueen reviirit.
Aiempia vuosia kattavampi maastoaineisto ja talven 2020–2021 dna-näytekeräyksen laajentuminen näkyivät vuoden 2021 kanta-arviossa lukuarvojen tarkentumisena.
Edellinen keräyskausi ei kuitenkaan Mäntyniemen mukaan vaikuta tulevan kanta-arvion tarkkuuteen, vaan se pohjautuu kuluvana talvena kertyvän aineiston määrään. Suden jätöksiä kerätään dna-tutkimukseen marraskuusta helmikuun loppuun.
– Tulevina vuosina, kun mallinnusmenetelmä kehittyy, voidaan edellisen vuoden tarkkuus ottaa huomioon myös seuraavana vuonna, Mäntyniemi lisää.
Viimeisen viiden vuoden aikana Suomen susikanta on kasvanut keskimäärin noin 16 prosentin vuosivauhtia.