Susien dna-näytteiden keräyskausi talven 2021–2022 osalta on päättynyt. Maaliskuun loppuun mennessä näytteitä eli sudenjätöksiä oli kertynyt yhteensä 1 032, mutta määrä saattaa vielä tarkentua laboratorioanalyysien jälkeen.
Talvella 2020–2021 näytteitä saatiin 1 499 kappaletta. Näytteitä kertyi nyt vähemmän kuin vuotta aiemmin, mutta Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Mia Valtonen kertoo määrän olevan riittävä.
– Määrää tärkeämpää on se, että näytteitä on kerätty laajalta maantieteelliseltä alueelta, sieltä missä susireviirejäkin esiintyy. Kattavuus tänä vuonna näyttää vähintään yhtä hyvältä kuin viime vuonna, Valtonen totesi näytekeruun tuloksista tiedotustilaisuudessa.
Dna-keräys keskittyy nimenomaan olemassa oleville susireviireille.
Kaikista näytteistä vapaaehtoiset kerääjät toimittivat menneellä kaudella 70 prosenttia ja näytteitä toimitti noin 180 vapaaehtoista. Vapaaehtoisten kerääjien näytteiden osuus oli nyt selvästi edellistä keruukautta suurempi.
Eniten näytteitä kertyi Pohjois-Karjalan, Varsinais-Suomen ja Oulun riistakeskusten alueilta.
Kerätyt suden dna-näytteet ovat tällä hetkellä analysoitavana Luken laboratoriossa uudella menetelmällä.
– Tämän jälkeen ne vielä tarkastetaan Turun yliopistossa vanhalla menetelmällä, Valtonen kertoo.
Valtosen mukaan näytekeräyksen tärkein tavoite on varmistaa susireviirin statuksen varmistaminen eli sen varmistaminen, onko kyse perhelaumasta, jossa on tapahtunut lisääntymistä.
– Lähes yhtä tärkeä tavoite on susireviirien erottaminen, Valtonen lisää.
Riittävästä näytemäärästä parit ja laumat on siis mahdollista erottaa toisistaan.
Dna-näytteiden määrä vaikuttaa kanta-arvion tarkkuuteen eli siihen, kuinka varmoja voidaan olla kannan todellisesta koosta.
Uusi kanta-arvio julkaistaan kesäkuussa. Kaikki dna-yksilöintitulokset julkaistaan Riistahavainnot.fi-palvelussa kanta-arvion julkaisun yhteydessä.