– Osaavat ja innokkaat metsästäjät ovat avainroolissa, ilman heitä meiltä jäisivät vieraspedot pyytämättä, Kari Karhula Suomen riistakeskuksesta kiittelee.
Viimeksi kuluneen vuoden aikana on värvätty yli 400 metsästäjää pyytämään supikoiria ja minkkejä lintuvesien rannoilta ja lähiympäristöistä.
Karhula on projektipäällikkö Suomen riistakeskuksen ja Metsähallituksen yhteisessä Helmi-vieraspetohankkeessa, joka on osa laajaa Helmi-ohjelmaa. Hankkeen asiantuntijat esittelivät tiistaina luonnonsuojelualueilla tehtäviä vieraspetopyyntejä.
Hankkeeseen on valittu 73 arvokasta lintuvesikohdetta, joilta pienpetoja poistetaan. Yksi kohteista on Liminganlahti.
– Liminganlahdella vieraspetopyynti aloitettiin maaliskuussa 2022, Metsähallituksen vieraspetosuunnittelija Teppo Kakkonen kertoo.
Työhön rekrytoitiin neljästä alueen metsästysseurasta yhteensä kuusi henkilöä, joiden tiedettiin olevan kokeneita pien- ja vieraspetopyytäjiä.
– Paikallisryhmä on ollut erittäin aktiivinen ja pyynti on ollut paikallistuntemuksen ansiosta tehokasta, Kakkonen kertoo.
Muutaman kuukauden pyynnillä Liminganlahdelta on saatu saaliiksi 18 supikoiraa ja kaksi minkkiä. Kakkosen mukaan minkinpyyntiä ollaan tehostamassa.
Karhulan mukaan luonnonsuojelualueilla vieraspetoja ei pyydetä lintujen pesimäaikaan, vaan pyynnit on rajattu 1.8.–30.4. väliselle ajalle.
Kakkosen mukaan myös vieraspetopyynnistä tiedottaminen on ollut Liminganlahdella tärkeää, sillä alueella liikkuu paljon retkeilijöitä ja lintuharrastajia. Liminganlahdelle onkin pystytetty 35 tiedotuskylttiä, joissa kerrotaan supikoira- ja minkkipyydyksistä.
Jokaiselle kohteelle muodostetaan vieraspetopyynnistä vastaava vapaaehtoisten ryhmä, jota tuetaan neuvonnalla, pyyntikorvauksilla ja laitehankinnoilla. Vieraspetoja pyydetään paitsi lintuvesien välittömästä läheisyydestä, myös niiden ympärille rajatuilta suojavyöhykkeiltä.
– Tärkeintä on saada kevätaikainen pesimäalue eli käytännössä lintuveden ranta-alue tyhjennettyä pedoista lintujen pesimisen turvaamiseksi, Karhula painottaa.
Vaikuttavuuden kannalta oleellista on Karhulan mukaan pyynnin suunnitelmallisuus ja jatkuvuus pitkällä aikajänteellä. Pyyntiryhmien jäsenille maksetaan vuosittain työkorvausta enintään 60 tunnin pyyntityötä vastaan.
– Yksittäisen jäsenen työponnistus on vuositasolla huomattavasti suurempi kuin tuo 60 tuntia, Kakkonen kertoo Liminganlahden kokemuksista.
Karhulan mukaan supikoiraa voidaan pyytää usealla menetelmällä, ja parhaaseen tulokseen päästään eri menetelmiä yhdistelemällä.
– Minkin pyyntiin rehevillä lintuvesillä oikeastaan ainoa menetelmä on hetitappavat raudat, Karhula kertoo.
Hankkeella tavoitellaan erityisesti taantuneen vesilinnuston toipumista. Maa- ja metsätalousministeriö rahoittaa pyyntiä 2,5 miljoonalla ja ympäristöministeriö 1,8 miljoonalla eurolla.
– Tässä ollaan hyvässä alussa, mutta edessä on monien vuosien työ, Karhula toteaa.