Hämähäkkeihin törmää vähän joka paikassa tähän aikaan vuodesta.
Kaupoissa myytävissä halloween-hullutuksissa mönkii usein hämähäkkejä ja ruokaohjeissa annetaan neuvoja ällöttävistä hämähäkkileivoksista.
Pitkäsäärisiä lukkeja tuntuu tunkeutuvan talon sisätiloihin kuin kylmää karkuun. Myös metsässä hämähäkinseitit erottuvat syysauringon valossa selvästi kuin läpipääsemättömänä rihmastona.
Oulun yliopiston yli-intendentti Marko Mutanen tietää kertoa hyönteistutkijana myös hämähäkeistä – vaikka hämähäkit eivät olekaan hyönteisiä, vaan niveljalkaisiin kuuluva lahko.
Kysytään ensin se tärkein kysymys eli voivatko hämähäkit olla vaarallisia Suomessa. Nimittäin lähes kaikki maamme hämähäkit ovat myrkyllisiä.
Veden alla asustavaa vesihämähäkkiä pidetään myrkyllisimpänä luonnonvaraisena hämähäkkinä Suomessa.
– Vesihämähäkin purema vastaa vaikutukseltaan ampiaisen pistoa. Sen purema on kuitenkin harvinainen. En ole koskaan kuullut, että kukaan olisi kertonut omakohtaisesti puremasta, Mutanen selittää.
Hän epäilee, että suomalaisten hämähäkkien myrkkyvaikutus johtuisi lähinnä vaarallisesta allergisesta shokista. Hyönteistenkin pistot saattavat aiheuttaa tällaisia reaktioita allergisille.
Pahamaisella mustaleskellä on hermomyrkkyä
Uutisten mukaan erityisen vaarallista ja myrkyllistä mustaleskeä olisi jo tavattu Ruotsissa. Voisiko mustaleski rantautua myös Suomen puolelle?
– Mustaleski on amerikkalainen hämähäkki, jolla on viinirypäleen kokoinen takaruumis. Siihen liittyy paljon tarustoa ja mielikuvitusta.
Mustalesken purema tappaa ihmisiä enää harvoin, mutta sen hermomyrkky aiheuttaa erittäin kovia kipuja.
Mutanen tarkistaa, että mustaleski-hämähäkkisuvun edustajia löytyy pohjoisemmillaan Uudella mantereella Etelä-Kanadassa asti, mikä vastaa lähinnä Saksan ilmastoa.
– Toisaalta on tosi vaikea etukäteen ennakoida, miten vieraslaji selviää Suomessa. Ovatko talvet ja pakkaset vai kesän pituus kriittisiä tekijöitä? Kykenisikö mustaleski selviämään, jos se on erikoistunut vain tietynlaiseen ravintoon, Mutanen pohtii.
Marko Mutanen
Oulun yliopiston yli-intendentti ja hyönteistutkija
Oulusta kotoisin, viettänyt lapsuuden Rovaniemellä
Tutkimusaihepiirit koskettavat biodiversideettiä eli biologista monimuotoisuutta ja niiden lukutaitoa
Lempihämähäkki on kukkaravukki, joka pystyy muuttamaan väriään. Se kyttää kukassa pölyttäjiä hyvän suojavärin turvin.
Viettää mieluummin suomalaista kekriä kuin muualta tuotua halloweeniä
Joka tapauksessa ilmaston lämmetessä Suomeen on levinnyt uusia hämähäkkilajeja. Mutanen mainitsee esimerkiksi suurikokoisen ampiaishämähäkin, jonka väritys matkii ampiaisen kirkkaita värejä. Tällä hämähäkki suojautuu saalistajilta.
Ampiaishämähäkistä on tehty havaintoja Pohjanmaata myöten. Se ei ole vaarallinen, mutta sen purema voi tehdä kipeää kuten ampiaisen pistokin.
Yleistynyt on myös toinen suurikokoinen vieraslaji eli varastohämäkki, joka on jo vakiintunut sisätiloihin pääkaupunkiseudulle ja muihin isoihin kaupunkeihin. Tämäkään laji ei pure ihmistä kuin viimeisenä keinonaan. Huoneistossa varastohämähäkki pitää tuholaishyönteiskantaa tehokkaasti kurissa eli kotieläimenä se on vallan mainio otus.
Kilometrin korkeudessa valtaosa hämähäkkejä
Suomalaisten asuntojen huoneilma on nykyisin kuivempaa kuin esimerkiksi sata vuotta sitten. Asuinhuoneiden hämähäkkilajit ovat hävinneet tai vaihtuneet uusiin.
– Hyvin yleinen sisätiloissa viihtyvä hämähäkki on pilkkupavukki, joka elää Suomen luonnossa yleisesti.
Uudet hämähäkkilajit pääsevät Suomeen kätevästi lentoteitse. Harva tietää, että hämähäkit ovat näppäriä lentäjiä.
– Kun noustaan kilometrin korkeudelle ilmaan, niin valtaosa siellä tavattavista ötököistä on hämähäkkejä. Hämähäkit kutovat seittiä niin, että tuuli nostaa ne ilmaan kuin purjeen varassa. Tuulen mukana hämähäkit voivat ylittää järviä ja meriä ja kulkea jopa tuhansia kilometrejä.
Hämähäkinseitti on uskomattoman kestävää materiaalia. Seitti saattaa olla jopa kymmeniä kertoja lujempaa kuin teräs ja selvästi vahvempaa kuin kevlar, jota käytetään esimerkiksi luotiliiveissä.
– Meneillään on ollut teknologisia hankkeita, joilla pyritään tuottamaan synteettisesti hämähäkinseittiä vastaavaa ainetta. Sen onnistuminen olisi hirveän iso innovaatio, Mutanen innostuu.
Yhdessä puussa kymmeniä tuhansia
Mutanen on huomannut ilmiön, kuinka syksyisin hämähäkinseittejä tuntuu olevan luonnossa joka paikassa. Hämähäkkiyksilöitä on syksyllä enemmän kuin keväällä, lisäksi syksyllä kuulaassa kelissä kosteus tiivistyy ja hämähäkinseitit näkyvät selvästi.
– Kun puun rungolla olevat hämähäkinseitit härmistyvät, puun kuoret näyttävät olevan hämähäkinseittien peitossa. Ihmiset aliarvioivatkin hämähäkkien määrää, yhdessä puussa voi olla kymmeniä tuhansia hämähäkkejä.
Hämähäkeillä pelottelu on Mutasen mielestä aivan turhaa kauhun lietsontaa.
Hämähäkkikammoon käy vanha viisaus: tieto vähentää tuskaa.
– Eivät hämähäkit oikeasta ole vaarallisia. Varmasti asenteihin pystytään vaikuttamaan, varsinkin lasten asenteisiin.
Varsinainen araknofobia eli hämähäkkikammo saattaa kuitenkin olla hankala. Mutanen kertoo biologian opiskelijoista, jotka eivät kauhultaan pystyneet katsomaan mikroskoopilla kuolluttakaan hämähäkkiä.
– Jos asioihin totuttautuu pikkuhiljaa, voi kammosta päästä, Mutanen kannustaa.