Sohvi Kangasluoma: Sitten purjehdimme pohjoiseen. Atena 2026.
Sääntö numero yksi: veneestä ei saa tippua.
Kun Sohvi Kangasluoma päättää purjehtia puolisoineen Alaskasta Grönlantiin ja viettää talven jäihin juuttuneessa veneessä, lähipiiri koettaa puhua pariskuntaa ympäri.
Sitten purjehdimme pohjoiseen -tietokirjan päähenkilöt, modernit tutkimusretkeilijät, haluavat kuitenkin toteuttaa uhkarohkealta kuulostavan projektinsa ja lähtevät Kaliforniaan ostamaan purjevenettä. Siitä tulisi pienellä kunnostuksella merikelpoinen pohjoista, yli kaksi vuotta kestävää purjehdusretkeä varten.
Vene nimetään Lumiksi, ja lunta ja jäätä reitillä myös riittää. Kangasluoma kuvailee aistivoimaisesti loputtomiin jatkuvia jäätiköitä ja meressä kelluvia jäävuoria sekä aaltojen kohinaa ja jään natinaa.
Arktisilla merillä purjehtivien arki on täysin erilaista kuin paikallaan pysyvien: ruokaa on ostettava kuukausiksi eteenpäin, sillä kauppaan ei pääse pitkillä purjehdusosuuksilla, ja venettä on huollettava tuon tuosta.
Vene-elämä on kuitenkin pohjimmiltaan hyvin samantapaista kuin kenen tahansa etätöitä tekevän tietotyöläisen. Päivisin Kangasluoma kirjoittaa tutkimusartikkeleita ja väitöskirjaansa, ja puoliso Juho Karhu työstää videoita Youtube-kanavalleen. Illat kuluvat vapaalaskun ja satamien asukkaisiin tutustumisen parissa.
Matkakertomuksen lisäksi teoksessa on myös yhteiskunnallinen ulottuvuus. Arktinen alue on voimakkaan poliittisen ja taloudellisen kiinnostuksen kohteena, eivätkä öljy-yhtiöiden ja laajentumista havittelevien valtioiden intressit aina osu yhteen alkuperäiskansojen ja alueen luonnon tarpeiden kanssa.
Matkan edetessä Kangasluoma taustoittaa havainnollisesti arktiseen elämään vaikuttavia tekijöitä. Alaskassa öljyntuotanto on samaan aikaan elinehto ja alueelle tuhoisan ilmastonmuutoksen kiihdyttäjä, ja Grönlannissa vaikeuksia tuottavat sekä saaren haltuunottoa kaavaileva Yhdysvaltain nykyhallinto että vaikea kolonialistinen historia Tanskan kanssa.
Kangasluoma myös haastattelee runsaasti paikallisia ja antaa heille tilaa teoksessaan.
Ylipäänsä Kangasluoman asenne on virkistävä poikkeus vuosisatojen mittaiseen perinteeseen, jossa tutkimusmatkailijat seilaavat halki pohjoisten merien valloittaen ja dokumentoiden, mutta vailla todellista halua ymmärtää paikallista elämäntapaa.
Kangasluoman tavasta kirjoittaa huokuu halu kurkottaa veneen laitojen ulkopuolelle, kohti niitä yhteisöjä, joille elämä pohjoisten merien ympäröimänä on ollut arkipäivää sukupolvien ajan.
Roald Amundsen -henkistä hurjapäistä seikkailua ei siis ole luvassa. Vaikka Luoteisväylän ylittäminen purjeveneellä sisältää omat riskinsä, purjehtijapariskunta kantaa vastuunsa omasta ja muiden turvallisuudesta. Myös luonnon hyvinvoinnista ja paikallisten yhteisöjen kunnioittamisesta huolehditaan.
Sitten purjehdimme pohjoiseen kuvaa ansiokkaasti vaihtoehtoista elämäntyyliä pohjoisen luonnon armoilla.
Tekstistä huokuu paitsi ihmeen tuntu ja ihailu pohjoista luontoa kohtaan, myös voimakas luontoyhteys, jossa elolliset ja elottomat olennot nähdään vertaisina ja arvokkaina. Eläimistä käytetään samaa hän-pronominia kuin ihmisistäkin ja jää on kuin tietoinen olento, jonka tahtoa mukaillen matka taittuu.