Virolahdelta löydetyt kolmen kuolleen villisian porsaan jäänteet jäävät suomalaiseen historiaan.
Eläimistä löytyi alustavissa tutkimuksissa afrikkalaista sikaruttoa ja tämä on ensimmäinen kerta, kun tauti on todettu Suomessa. Tauti ei tartu ihmisiin.
Villisikojen levinneisyys painottuu Suomessa kaakkoon, mutta lajia esiintyy hajanaisemmin muuallakin. Luonnonvarakeskuksen tutkija Elmo Miettinen kertoo länsirannikon pohjoisimpien pysyvien paikallisesiintymien löytyvän Etelä-Pohjanmaalta.
Lajia havaitaan kuitenkin säännöllisesti myös Pohjois-Pohjanmaalla. Villisioista alkuvuodesta Helsingin yliopistossa väitellyt Miettinen totesi väitöstyössään, että laji levittäytyy vääjäämättä laajemmalle muuttuvan ilmaston myötä.
– Jollakin aikataululla näin voi käydä, mutta kuinka pitkälle pohjoiseen, jää nähtäväksi, Miettinen pohtii.
Miettinen kertoo pakkastalvien ja lumipeitteen syvyyden olevan villisikakannan leviämisen merkittävin rajoittaja Suomessa. Väitöstyössäänkin hän havaitsi paksun lumipeitteen rajoittavan sikojen liikkuvuuden hyvin vähäiseksi.
– Laji ei siirry tasaiseen tahtiin lämpenemisen kanssa, hän lisää.
Miettinen arvioi kuitenkin sekä sikojen määrän että levinneisyyden kasvavan talvien leutonemisen myötä.
Alueellisesti eniten villisikoja on Luonnonvarakeskuksen mukaan Kaakkois-Suomessa ja itäisellä Uudellamaalla, mutta yksittäisiä tihentymiä esiintyy myös Länsi- ja Etelä-Suomessa.
Tuoreimman kanta-arvion mukaan Suomen villisikakannan keskimääräinen koko oli tammikuussa 2026 vajaat 2 400 villisikaa. Määrä oli pysynyt lähes samana edelliseen, vuoden takaiseen kanta-arvioon verrattuna.
– Tieto päivittyy kanta-arvioiden myötä, Miettinen kertoo lajin seurannasta.
Villisikoja saapuu Suomeen idästä, ja raja-alueiden eläimet voivat viettää osan ajastaan Venäjän puolella. Ukrainan sodan myötä tutkijoiden yhteydenpito venäläiskollegoihin on kuitenkin lakannut.
– Villisikakanta on yhteinen Venäjän kanssa, mutta meillä ei ole tutkimusyhteistyötä, Miettinen vahvistaa.
– Yhteistyön myötä olisi kattavampi tietämys meidänkin villisioistamme, hän lisää.
Taudin leviäminen tuotantosikaloihin aiheuttaisi sikataloudelle suuria tappioita, sillä tilan sikojen kuolleisuus voi olla sata prosenttia. Suomessa on noin 600 sikatilaa, joista suurin osa sijaitsee Lounais- ja Länsi-Suomessa.
Jo nyt tautilöydös rajoittaa huomattavasti suomalaisen sianlihan vientiä. Eläintautitapauksissa asetetaan herkästi koko maata koskevia tuontirajoituksia, jotka saattavat kestää vuosia taudista vapautumisen jälkeenkin.
Ruokavirasto suositteli torstaina sianlihan ja siitä saatavien tuotteiden viennin keskeyttämistä EU:n ulkopuolisiin maihin, kunnes vientiehdoista on varmistuttu.
Löydöllä on kuitenkin myös muita vaikutuksia alueilla, missä tautia on tavattu.
Kaikkien eläinlajien metsästys kiellettiin Virolahdella torstaina Ruokaviraston päätöksellä. Kielto ei kuitenkaan koske Ruokaviraston järjestämää luonnonvaraisten villisikojen metsästystä tartuntavyöhykkeeseen kuuluvalla alueella, jolla tartuntaa todennäköisesti esiintyy.
Vyöhykkeeseen kuuluvat Virolahden ja Miehikkälän kunnat kokonaan sekä osa eteläistä Lappeenrantaa.
Perjantaina Yle kertoi Ruokaviraston perustavan ydinalueelle Virolahdelle kolmen kilometrin säteelle porsaiden löytöpaikasta rajoitusalueen, jolla kielletään kaikki metsätyöt, sienestys, marjastus ja muu vastaava liikkuminen maastossa.
Tavoitteena on, että villisikoja ei säikytetä siirtymään tartuntavyöhykkeen ulkopuolelle.
