Lepakot liikkuvat eniten pari tuntia auringonlaskun jälkeen ja pari tuntia ennen auringonnousua.
Tapaamme luontoasiantuntija Heidi Verkkosaaren kanssa Raahen Mettalanmäellä puoli kymmeneltä illalla.
– Olen ennalta katsonut kartasta potentiaalisia paikkoja. Tällä kolmannella kerralla tarkistan myös edellisten selvitysten paikat, Verkkosaari kertoo.
Sweco Finland on tehnyt kesän aikana alueella kolme selvitystä, jotta otannalle saataisiin luotettavuutta.
Verkkosaaren työskentelyvälineisiin kuuluvat puhelin sekä pieni, kahden postimerkin kokoinen ultraäänidetektori, joka kiinnitetään puhelimeen. Tärkeää on pitää silmät ja korvat auki, siis havainnoida alueella kulkiessa.
– Kaikki lähtee sään kyttäämisestä jo etukäteen. On tärkeää, että selvitystä tehtäessä olisi poutaista eikä tuulisi kauheasti, Verkkosaari sanoo.
Ääni muuttuu ihmisen kuultavaksi
Aloitamme selvityksen alueen reunalla olevasta ladosta. Verkkosaari kertoo, että ladot ovat lepakoille tyypillisiä päiväpiilopaikkoja. Ladon sisään hän ei mene työturvallisuussyistä.
Verkkosaari kiinnittää aktiividetektorin puhelimeensa ja käynnistää sovelluksen. Laite ja sovellus muuttavat lepakon ultraäänen ihmiskorvalle kuultavaksi. Lepakot ääntelevät lentäessään, mutta niiden ääni on niin korkeataajuista, että sitä ei yleensä ihmiskorvin kuule.
Jos sovellus havaitsee lepakon ääntä, se ehdottaa, mikä laji voisi olla kyseessä. Äänitteisiin voi myös palata jälkikäteen. Välillä laite ottaa häiriöääntä, mutta Verkkosaaren mukaan sovelluksesta näkee heti, kun se havaitsee lepakoita.
Ladosta ei tule havaintoja.
Siirrymme hieman eteenpäin ja lähdemme kulkemaan suoraan pusikkoon, jotta pääsemme potentiaalisille alueille.
Lepakot eivät viihdy näin tiheässä pusikoissa, sillä ne lentävät matalalla. Metsän ja pellon reunat ovat sen sijaan potentiaalisia paikkoja.
Lepakot saalistavat hyönteisiä. Verkkosaari vinkkaa, että jos haluaa vähentää hyttysiä esimerkiksi mökillä, kannattaa puuhun asentaa lepakonpönttöjä.
– Jos lepakot omaksuvat pöntön pesäpaikakseen päiväajaksi, ne saattavat lähteä siitä yölennolle saalistamaan hyttysiä.
Mettalanmäellä hyttysiä riittää. Lepakoille löytyisi hyvin syötävää.
Osuma tuottaa kaksi kuvaa
Tiheämmässä pusikossa alkaa jo hämärtää. Verkkosaari kaivaa taskustaan taskulampun. Potentiaalisissa kohdissa hän laittaa detektorin kiinni puhelimeen.
– Aina hieman jännittää, että pysyyhän tämä pieni laite tallessa, hän sanoo ottaessaan detektoria takin taskusta.
Hetken aikaa kuljettuamme detektori saa heikon osuman. Juuri kun kuvaaja ottaa kuvaa puhelimesta, näytölle lävähtävät kahden eri lepakkolajin kuvat.
Tunnelma pysähtyy hetkeksi.
Alla olevasta painikkeesta voit kuunnella, miltä pohjanlepakko kuulostaa. Kyseistä ääni ei ole nauhoitettu Raahesta.
– Tästä kohdasta täytyy ottaa lisää otantoja, Verkkosaari sanoo mietteliäästi.
Kartoitushetkellä ei vielä voi sanoa, onko havainto luotettava. Myöhemmin selviää, ettei todistamamme ääni ollut luotettava eikä sitä lasketa havainnoksi.
Varmoja lepakkohavaintoja ei paikalla ollessamme tule, kuten ei tullut kahdella edelliselläkään kartoituskerralla.
Jätämme Verkkosaaren jatkamaan tutkimuksen loppuun ja toivotamme mukavaa työyötä.
Tutkimusyön jälkeen Verkkosaari kertoo, että hankealueen reunalta tuli myöhemmin yöllä yksi pohjanlepakkohavainto.
Todennäköisesti muuttoa tekevä yksilö
Lepakot ovat EU:n luontodirektiivin mukaisesti vahvan suojelun piirissä.
Lepakkoselvityksessä kuvataan alueen lepakkolajisto ja havaintopaikat, lepakoiden kannalta arvokkaat alueet eli lisääntymis- ja levähdyspaikat, ruokailualueet ja siirtymäreitit sekä annetaan suositukset mahdollisten haittavaikutusten minimoimiseksi.
Sweco Finlandin luontotiimin esihenkilö Marko Takala kertoo, että pohjanlepakot muuttavat tyypillisesti elokuussa, jolloin ne siirtyvät talvehtimispaikoille tai muuttavat pidemmän matkan.
– Muilla tutkimuskerroilla lepakoita ei ole havaittu, joten todennäköisesti tämä yksilö on tekemässä muuttoa ja siten käymässä alueella vain väliaikaisesti, Takala sanoo.
Todettu lepakkohavainto luokitellaan luokkaan III, muu lepakoiden käyttämä alue. Tämä tarkoittaa, että maankäytössä huomioidaan mahdollisuuksien mukaan alueen arvo lepakoille.
– Lepakot voivat jatkossakin ruokailla alueella, sillä alueelle jätetään puistomainen suojavyöhyke, Takala sanoo.
Lepakkoselvitys Mettalanmäellä liittyy Osuuskauppa Arinan suunnittelemaan uuteen Prismakeskukseen.