Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen varapuheenjohtaja Esa Hohtola on varma, että Merijärvellä lintubongareiden kiikareissa ja kameroissa oleva lintu on aasianpääskykahlaaja.
– Se on sensaatio. Tämän on ensimmäinen havainto linnusta Pohjois-Suomen alueella ja toinen havainto Suomesta, hän iloitsee ja on kiitollinen niille ihmisille, jotka tekivät linnusta havainnon ja ilmoittivat siitä eteenpäin.
Aikaisemmin aasianpääskykahlaaja on nähty Suomessa, Joroisten lähellä, muutama vuosi sitten.
Hohtola on ollut tietoinen harvinaisesta lintuhavainnosta nyt alkuviikon ajan. Hän on seurannut tilanteen kehittymistä mielenkiinnolla, kuinka tieto harrastajien keskuudessa leviää. Merijärvelle hän ei ole vielä päässyt itse lähtemään, mutta se on loppuviikon suunnitelmissa.
– Kuumana käyvät viestimet, Hohtola toteaa ja varmistaa lintubongareiden yhteisistä tietokannoista, että keskiviikkonakin on varmistettu linnun edelleen viihtyvän Merijärvellä, Perälänperän maaseutumaisessa miljöössä.
Ensimmäinen havainto linnusta on tehty lauantaina 14. kesäkuuta. Tieto lähti leviämään tiistaina, kun asia tuli julki lintuharrastajien keskuudessa. Sen myötä Merijärvelle on alkanut tulla runsaasti bongareita eri puolilta Suomea.
Bongarit ovat tehneet linnusta useita näköhavaintoja ja saaneet kuvattua sitä. Tätä materiaalia on tarkastelussa parhaillaan Birdlifen alaisessa rariteettikomiteassa, jossa varmistetaan, mikä laji on kyseessä.
Hohtola on myös nähnyt kuvat ja perehtynyt linnun tunnistamiseen. Tausta-apuna ovat olleet kansainväliset julkaisut.
– Pidän varmana, että kyseessä on aasianpääskykahlaaja, hän toteaa.
Bongausliitto on myös varmistanut, että kyseessä on aasianpääskykahlaaja. Se julkaisi tiedon nettisivuillaan tiistaina 17. kesäkuuta.
Hohtola tietää, että eroavaisuudet pääskykahlaajaan ja aropääskykahlaajaan ovat pienet. Siksi nyt lajivarmistusta tehdään huolellisesti, muun muassa höyhenen päitä ja linnun sieraimien muotoa kuvista tutkimalla.
Lintuharrastajana ja biologina Esa Hohtola pohtii, mikä on tuonut linnun Merijärvelle. Todennäköisimpänä selityksenä hän nostaa esille linnun eksymisen reitiltään. Hohtola tietää kahlaajien kykenevän lentämään useita päiviä ja pitkiä matkoja pysähtymättä.
– Nyt on mennyt lento pitkäksi, hän tuumaa.
Myös lämpimillä ilmavirroilla voi olla vaikutusta.
Lintubongarit ovat onnistuneet kuvaamaan lintua monelta kantilta. Hohtola kuvaa sitä "räjähtäneen näköiseksi".
– Höyhenpuku on kuluneennäköinen, hän analysoi.
Se voi Hohtolan mukaan olla merkki siitä, että lintu on pesinyt normaalilla levinneisyysalueellaan, mutta harhautunut muuttomatkallaan väärään suuntaan. Merijärvelle se on laskeutunut yksinään.
Lintubongaajat ovat onnistuneet ikuistamaan linnun myös ruokaa nokassaan.
– Ei se Suomen kesässä nälkään kuole. Se on hyönteissyöjä, joka osaa napata saalista ilmasta, hän tietää kertoa.
Lintubongauspaikalla on edelleen alan harrastajia mutta myös muita asiasta kiinnostuneita. Esa Hohtola on kiitollinen siitä, että alueen asukkaat suhtautuvat yllätyslintuun ja sen myötä tulleeseen bongausilmiöön avarakatseisesti ja myötämielisesti. Linnun tarkkaileminen onnistuu hiekkatieltä, eikä asuinrakennuksia ole lähellä.