Seitsemän henkilöä tuomittiin Lapin käräjäoikeudessa sakkoihin ja maksamaan vahingonkorvauksia hallinnan loukkauksesta sekä niskoittelusta poliisia vastaan. Oikeus antoi asiaan ratkaisunsa torstaina.
Oikeudenkäynti koski Kolarin Aalistunturin läheisyydessä järjestettyjä mielenosoituksia tammikuussa vuonna 2023. Yhden syytetyn osalta käräjäoikeus hylkäsi syytteet.
Käräjäoikeudessa puitiin pitkään sitä, oliko Metsähallitus Metsätalous oy:n rakentama, noin 400 hehtaarin kokoiselle hakkuualueelle vienyt talvitie julkinen tie vai yksityistie. Tästä syyttäjällä ja puolustuksella oli täysin eri näkemys.
Asia oli merkittävä, sillä aktivistit järjestivät mielenosoituksen talvitiellä. Puolustuksen näkemys oli, että julkisella paikalla saa kokoontumislain puitteissa osoittaa mieltään, kun taas syyttäjän mukaan mielenosoittajat olivat Metsähallituksen hallinnoimalla yksityistiellä.
Oikeus rinnasti päätöksessään talvitien metsätiehen, josta säädetään yksityistielaissa. Sen mukaan metsätie on tarkoitettu pääasiassa metsätalouden edellyttämiä kuljetuksia varten.
Oikeuden mukaan tuomitut syyllistyivät hallinnan loukkaukseen, kun he järjestivät mielenosoituksen valtion omistamalla, mutta Metsähallituksen hallinnoimalla maalla ja estivät siellä käynnissä olleiden metsähakkuiden jatkumisen. Näin toimimalla he estivät maan laillisen käytön.
Hakkuut keskeytyivät kahdeksi päiväksi 16.–17. tammikuuta 2023.
Aktivistit eivät poistuneet paikalta, vaikka Metsähallituksen erätarkastaja kehotti heitä poistumaan heti mielenosoituksen ensimmäisenä päivänä, ja poliisi seuraavana päivänä. Oikeuden mukaan mielenosoittajille tehtiin selväksi, että he ovat yksityistiellä.
Hakkuiden keskeytyminen johti Metsähallituksen juristi Timo Mäenpään mukaan siihen, että Metsähallitus Metsätalous joutui maksamaan metsäkoneurakoitsijoille ylimääräistä niin sanottua seisontakorvausta kahdelta päivältä yhteensä 22 870 euroa. Tätä summaa Metsähallitus vaati oikeudessa vahingonkorvaukseksi.
Puolustuksen juristi Tuuli Talvinko sanoi oikeudessa, että kyse oli Metsähallituksen ja koneurakoitsijoiden välisistä sopimuksista, joiden ehdot eivät olisi pakottaneet Metsähallitusta maksamaan seisontakorvausta.
Käräjäoikeus ei tuomiossaan ottanut kantaa sopimuksiin tai niiden ehtoihin, sillä kyse oli kahdenvälisistä sopimuksista. Oikeuden näkemys on, että koska Metsähallitus oli maksanut korvauksia koneyrittäjille, sille oli syntynyt välitöntä vahinkoa. Tästä johtuen Metsähallituksen vahingonkorvausvaatimus oli perusteltu.
Viisi tuomituista myönsi jo kaksipäiväisen oikeusistunnon alussa syyllisyytensä niskoitteluun poliisia vastaan. He olivat tietoisesti jättäneet noudattamatta poliisin antamaa poistumiskäskyä mielenosoituspaikalla.
Kaksi aktivistia vetosi oikeudessa siihen, että he eivät saaneet suoraan poliisilta poistumiskäskyä. He olivat saapuneet mielenosoituspaikalle muita mielenosoittajia myöhemmin.
Oikeus tulkitsi, että menemällä paikalle sekä oleskelemalla siellä kaksikko osallistui paitsi hallinnan loukkaukseen, myös niskoitteluun poliisia vastaan. Kaikki tuomitut jättivät noudattamatta poliisin antamaa poistumiskäskyä.
Käräjäoikeus tuomitsi viisi henkilöä maksamaan 40 päiväsakkoa ja kaksi myöhemmin paikalle saapunutta henkilöä 30 päiväsakkoa. Lisäksi heidät velvoitettiin yhteisvastuullisesti maksamaan Metsähallitus Metsätaloudelle vahingonkorvauksia 22 850 euroa korkoineen, jolloin korvaus nousee lähes 30 000 euroon.
Tämän lisäksi tuomitut joutuvat maksamaan Metsähallituksen oikeudenkäyntikulut.
Oikeudenkäynnissä oli alun perin kaksi muutakin syytettä, joissa syytettynä oli yksi tuomituista. Näissä tapauksissa syytteet liittyivät tapahtumiin Aalistunturilla helmikuussa 2023 sekä Sodankylän Viiankiaavalla noin vuotta myöhemmin.
Aluesyyttäjä Kimmo Vakkala ilmoitti oikeudenkäynnissä, että hän luopuu vaateista kyseisten syytteiden osalta. Vakkalan mukaan hän päätyi ratkaisuun, koska syytteiden vaikutus oikeuden kokonaisratkaisuun olisi ollut vähäinen.
– Kun puhutaan rikosvastuusta ja yksi henkilö on syytettynä useammasta rikoksesta, niin niistä kaikista tulee yhteinen seuraamus. Huomioin kyseessä olevien syytteiden tekojen vähäisen vahingollisuuden, Vakkala sanoo.
Käräjäoikeuden tuomioon voi hakea muutosta valittamalla ylempiin oikeusasteisiin.