"Se oli ihan kuollut joki", toteaa ka­las­ta­ja – Tut­ki­jat va­roit­ta­vat myös Inarin Nää­tä­mö­joen lohen lop­pu­mi­ses­ta

– Se oli ihan kuollut se joki, Ylitapio tuumii lohettomasta virrasta.

Norjassa on satoja lohijokia, mutta lähes kaikissa lohikannat ovat taantuneet. Vanhempi tutkija Torbjørn Forseth Norjan luonnontutkimuslaitoksesta (NINA) toteaa Norjan yleisradion NRK:n haastattelussa, että vuosi 2021 oli erittäin huono lohivuosi. Ensimmäistä kertaa saalis jäi alle 200 tonnin.

Paremmasta ehkä toivoa

Näätämön kylässä Nord1market -kaupassa 48 vuotta kauppaa tehnyt Jari Kekäle sanoo, että suomalaiset lohestajat käyttävät palveluita. Norjan puolelle Neideniin menevät ostavat elintarvikkeita jopa päivittäin ja kalavehkeitäkin. Suomen puolelle jokivarteen aikovat käyvät ostoksilla mennen tullen.

Kekäle toteaa, että kalastaja-asiakkaiden väheneminen tekisi pahaa.

– Jos se on välttämätöntä joen pelastamiseksi, eihän siinä muu auta, kauppias arvioi kalastuksen rajoituksia.

Alajuoksulla Neidenissä toiveikkaita kalastajia on vielä riittänyt lohitupa Fjellstuen asiakkaiksi. Lohituvan isäntä Jan Kåre Sivertsen sanoo, että kalastusmatkailusta tuli merkittävää 1970-luvulla. Lohen hupeneminen näkyy nyt majatalon varauskirjasta, tulijoita on vähemmän.

– Minusta nyt on lohta noussut paremmin kuin viime vuonna ja toissavuonna. Kutukanta Suomen puolella on heikko, mutta ei Norjan puolella, Sivertsen sanoo.

Kalastuslupaa netin kautta Fjellstuen eteisessä hakevat puolankalaiset isä ja poika Yrjö ja Jarkko Keränen ovat toiveikkaita. He tulivat ensi kertaa Näätämölle, kun Tenolla ei nyt saa kalastaa.

– Jospa ei ihan tyhjin käsin tarvitse olla, isä toivoo.

– Jos lohen makuun pääsisi. Rannalta heitetään perhoa ja uistinta, poika jatkaa.

Näätämöjoen alajuoksulla kalastusta hallitsevan Neidenelvens Fiskefellesskapin johtaja Karl Magne Arvola sanoo kalastajia vielä riittävän. Kalaa tuntuu nousevan paremmin kuin viime vuonna, jolloin tosin kyttyrälohen ryntäys sekoitti tilannetta.

Arvola sanoo, että Neidenin puolella kalastamista on jo rajoitettu aika paljon ja kiintiöitä pienennetty. Rannalta onkiva saa ottaa yhden lohen vuorokaudessa. Kaikki naaraskalat täytyy vapauttaa.

Merellä käy pyydyksiin

Meressä lohta vaikuttaisi olevan normaalisti. Näin arvioi Finnmarken-lehdessä Lyder Fiskin toimitusjohtaja Svein Vegar Lyder. Hänen mukaansa firman laitokseen Bugøynesissa toimitettiin tuhat kiloa lohta yhden päivän saaliina.

Lyder Fisk myy ruijalaisille lohta 250 kruunulla kilo, kun etelässä kalakilosta saisi 490 kruunua. Toimitusjohtaja Lyder sanoo haluavansa tarjota Finnmarkin asukkaille kalaa, kun kalastusta on rajoitettu rannikkokuntien alueella.

– Alussa oli huonoa, mutta viime viikolla sujui hyvin – suuria ja hienoja lohia, altalainen ennätyshiihtäjä ja kalastaja Daniel Strand kertoo Finnmarkenissa 17,5 ja 17 kilon kaloista, jotka hän pyydysti Laukvikissa.

Pannaanko sopimus uusiksi?

Luken tutkimusprofessori Jaakko Erkinaron mielestä olisi ainakin syytä pohtia Norjan ja Suomen kesken tilannetta ja esimerkiksi tarkastella valtioiden välisen uuden kalastussopimuksen tarvetta Näätämöllä.

Pohjois-Suomen kalatalouspäällikkö Mika Oraluoma Lapin elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksesta (ELY) huomauttaa, että kalastussopimuksessa itsessään ei ole juuri joustoa. Yhteistuumin säädellään perinteistä käpäläverkon heittoa Kolttakönkäässä ja verkkopyyntiä Suomen puolella ja Oraluoman mukaan sujuvasti.

– Voimakkaan pyynnin jatkuminen näin syvässä lohikantojen aallonpohjassa tekee pahimmillaan isoa lovea Näätämön lohen poikastuotantoon vesistön eri osissa, Luken tutkija Panu Orell toteaa paikallislehti Inarilaiseen kirjoittamassaan artikkelissa.

Tenolla lohikantojen romahdus johti tiukimpaan ratkaisuun, lohenkalastuksen kieltämiseen. Näätämöllä ei Orellin mukaan ole juuri reagoitu ja kalastus jatkuu edellisvuosien tapaan. Alajuoksulla poikastuotanto on hyvällä tasolla, mutta yläjuoksulle kutulohia ei selviä riittävästi.

– Tilanne on lohikantojen pitkäaikaisen hyvinvoinnin kannalta varsin huolestuttava, Orell kirjoittaa.

– Kesän 2022 lohenkalastuksessa kannattaa Näätämöllä olla hyvin maltillinen. Siemenperunoita ei kannata syödä, Orell suomentaa kalakannan pelastusohjetta.

Annetaan tilaisuus elpyä?

Inarin kunnanjohtaja Toni K. Laine sanoo olleen nähtävissä, että Näätämöllä lohisaaliit ovat romahtaneet ja varmaan samantyyppisistä syistä kuin Tenolla. Hänen mielestään tärkeintä on lohen pelastaminen, kummallakin joella.

– Aina kun joudutaan pyynti lopettamaan tai merkittävästi rajoittamaan, ne ovat aina todella ikäviä asioita.

Jos lohelle annetaan mahdollisuus elpyä, kalastettavaa on tuleville vuosille. Muilla vaikutuksilla siinä sivussa on Laineen mielestä pienempi merkitys. Hän arvioi, että rajoituksilla saadaan parempia tuloksia kuin täyskiellolla.

– Ilman lohta ei ole kalastuskulttuuria, eikä loheen liittyvää matkailua tai mitään muutakaan. Valitettavasti tilanne on sellainen, että varmasti joudutaan Näätämönkin osalta erilaisia rajoituksia pohtimaan.

Norjan puolella käyttöön otetut saalisrajoitukset ja naaraskalojen vapauttaminen ovat Laineen mielestä erinomaisia keinoja auttaa lohta, kuten myös Tornionjoella. Hän itse jätti Näätämön reissun väliin viime vuonna ja epäröi nytkin.

– Tilanne on siellä erittäin haastava.