Oululainen Jarmo Ylönen harrastaa luontovalokuvausta, ja hän saanut äskettäin valokuvia saukosta Oulujoella rautatiesillan ja patosillan välisellä alueella.
Tämä yksilö oli hänen mukaansa taitava saalistaja. Eläin se sai jatkuvasti ahvenia saaliikseen, kun pulahti hetkeksi veteen saalistusreissulle jään reunalta.
Ylönen kuvasi otusta pari tuntia. Saukko lähti matkoihinsa, kun huomasi kuvaajia liian lähellä.
– Se söi kumminkin kalan loppuun ennen kuin lähti sukeltelemaan pois.
Ylönen on aiempinakin vuosina nähnyt saukkoja Oulussa jokisuistossa milloin missäkin.
– Kun siltoja pitkin pyöräilee vaikka Pikisaareen, vaikkapa Hartaanselällä voi nähdä tumman eläimen, jos sattuu olemaan kiikarit mukana. Yleensä saukko ei kovin lähellä ole.
Saukkoja tutkineen biologi Risto Sulkavan mukaan ei ole mikään jymyuutinen, että saukkoja löytyy joesta keskeltä kaupunkia.
– Saukko on runsastunut ihan mukavasti. Se ei ole enää mikään harvinaisuus. Ne oppivat olemaan pelkäämättä ihmisiä tai autoja eivätkä välitä niistä yhtään, jos saavat olla rauhassa, Sulkava sanoo.
Saukko oli 1970-luvulla sukupuuton partaalla Suomessa, mutta on siitä runsastunut. Viime aikoina laji on pärjännyt ihan hyvin ja siinä ovat leudot talvet auttaneet.
Suomessa lienee 3 000–5 000 saukkoa.
– Saukko osaa ottaa tilansa sieltä, missä on edellytyksiä. Helsingin kaupungissakin on koko ajan ainakin yksi saukko.
Saukko popsii ruuakseen pikkukalaa, ahventa, särkeä ja pikkulahnaa. Eläin liikkuu ja tulee Oulujoellekin ruuan perässä.
– Se kertoo, että siellä on hyvä ruokapaikka ja sopiva sula paikka joella.
Saukkoja ei pidä ruokkia.
– Siinä käy saukoille loppujen lopuksi huonosti, jos ne kesyyntyvät liikaa. Joku iso koira tappaa ne tai jäävät auton alle.
Ankara pakkastalvi pitkine pakkasjaksoineen on perinteisesti aiheuttanut, että saukkoja kuolee nälkään, kun kaikki vedet jäätyvät umpeen eivätkä ne saa ruokaa.
– Silloin ne tulevat mihin vaan, mistä sula paikka löytyy. Aika tyypillistä on tällä vuosituhannella ollut, että saukot tulevat kaupunkikeskustojen jokiin silloin, kun on kova talvi ja muut ruokapaikat ovat jäässä.
Saukko on riippuvainen sulasta vedestä ja sieltä saaliina saamistaan kaloista tai sammakoista.
– Ihmiseen se sopeutuu ja melkein mihin tahansa, se on hyvin oppivainen otus.
Saukkojen keski-ikä lienee noin kolme vuotta, koska nuoria saukkoja kuolee parina ensimmäisenä vuotena. Toistakymmentä vuottakin saukko voi kuitenkin elää, jos selviää alun kriittisistä vaiheista ja löytää oman reviirinsä.
Poikaset oppivat emoltaan hyvät saalispaikat, joista voi talvellakin löytää sulaa vettä.
Sulkava neuvoo, että saukkoa voi huoletta katsella kiikareilla noin 50 metrin päästä. Silloin ei ainakaan häiritse otusta liikaa.
