Sallan kansallispuistosta löytyi 1 348 eliölajia Bioblitz-tapahtuman yhteydessä. Tapahtuman tavoitteena oli löytää alueelta mahdollisimman monta eliölajia 24 tunnin aikana.
Sallasta löydettyjen eliölajien määrä on Lapissa järjestettyjen Bioblitzien ennätys.
Tapahtumaan osallistui monien eri eliöryhmien asiantuntijoita. Osaamista oli muun muassa putkilokasveista, sammalista, sienistä, jäkälistä, linnuista, kovakuoriaisista, kärpäsistä, sääskistä, vesiperhosista, nivelkärsäisistä ja muistakin hyönteisryhmistä.
Uhanalaisia ja silmälläpidettäviä lajeja havaittiin kansallispuistosta yhteensä 97. Eniten tällaisia lajeja havaittiin sammalista, jäkälistä, sienistä ja linnuista.
Uhanalaisissa lajeissa oli etenkin luonnontilaisten vanhojen metsien, lettosoiden, lähteikköjen, kalkkikallioiden sekä purojen ja norojen lajeja.
Erittäin uhanalaisia lajeja löytyi kymmenen, vaarantuneita 24 ja silmälläpidettäviä 60.
Jopa äärimmäisen uhanalaisia löytyi kansallispuistosta kolme lajia: hitupihtisammal, pikkuresusammal ja heleäkinnassammal.
– Hienoimpia uusia löytöjä oli pikkuresusammal, joka on aiemmin tavattu Suomesta vain kerran, vuonna 1873 Helsingin Pasilasta, sanoo erikoistutkija Kati Pihlaja Turun yliopistosta tiedotteessa.
Luonnonsuojelun erityisasiantuntija Sampsa Malmberg kertoo, että hyönteisissä yllätti vain 0,65 millimetrin mittainen Ptiliolum spencei -ripsikuoriainen. Lajia ei ole tavattu Suomessa yli 70 vuoteen.
Sienikunnan hämmästyttävimpiä löytöjä oli tieteelle kuvaamaton valkohiippolaji, joka on kooltaan vain puolen senttimetrin mittainen.
Bioblitz-tapahtuman järjestää Metsähallituksen Luontopalvelut. Sallassa lajeja etsittiin elokuussa. Lopulliset tulokset varmistuivat hiljattain.
Tapahtuman tarkoituksena on luontokohteiden kartoittamisen lisäksi kertoa luonnon monimuotoisuudesta ja sen suojelun tärkeydestä.
Metsähallituksen Luontopalvelut järjestää Bioblitzin vuosittain jossakin kansallispuistossa tai muulla suojelualueella.