Tuuli-, sade- ja tulvavaroitus. Varoitus korkeasta ja matalasta merivedestä. Jäätämisvaroitus, aallokkovaroitus ja mitä vielä?
Sääennusteissa voi ihmetellä pitkää liutaa erilaisia varoituksia ja hätäisesti miettien voisi epäillä, että niitä on keksitty keksimisen ilosta. Ammattilaiset tietävät kuitenkin, että kaikelle on käyttöä.
Meteorologi Tuomo Bergman Ilmatieteen laitoksen turvallisuussääpäivystyksestä kertoo varoitusten kirjon kasvaneen vuosien mittaan.
– Esimerkiksi maastopalovaroitus on tosi vanha, aluksi sen nimi oli kulovaroitus, Bergman muistelee.
Uudemmasta päästä varoituksia ovat UV-tiedote ja jalankulkusää. Maastopalovaroitus taas korvasi erilliset ruohikkopalo- ja metsäpalovaroitukset vuoden 2024 alusta.
Varoitusten tärkeyden ymmärtämiseksi Bergman vinkkaa hahmottamaan niitä esimerkiksi riskiryhmien tai säälle alttiissa ammateissa työskentelevien näkökulmasta.
Esimerkiksi ukkospuuska- ja jäätämisvaroitus ovat merellä tarpeellisia kalastajille ja hellevaroitus iäkkäille ihmisille.
– Helle- ja pakkasvaroitus näkyvät tilastollisesti eniten kuolleisuutta lisäävinä, Bergman kertoo.
Tuuli puolestaan on varoitettavista sääilmiöistä yleisin ja laajimmin aineellista vahinkoa aiheuttava tekijä. Esimerkiksi viime joulukuun Hannes-myrskyn arvioitiin aiheuttaneen metsätuhoja miljoonien eurojen arvosta.
Paljon ei kuitenkaan tarvitse Suomesta mennä etelämmäksi, kun suurin vahinkoa aiheuttava tekijä ovat tulvat. Bergman muistuttaa puolenkymmenen vuoden takaisista Saksan tulvista, joissa kuoli yli 50 ihmistä.
– Yleensä meidän ilmastomme on rauhallinen. Trombeja ja valtavia sademääriä on aika vähän, Bergman lisää.
Lumivyöryt uhkaavat Bergmanin mukaan henkeä varsin suoraan muihin varoitettaviin ilmiöihin nähden, ja niissä on kuollut tänä vuonna Euroopassa noin sata henkeä, kaksi suomalaistakin.
– Jyrkkiä, avoimia rinteitä meillä on varsin vähän ja lumivyöryt mahdollisia harvassa paikassa. Lumivyöryt ovat meilläkin kuitenkin todellinen vaara, jos on liikkeellä väärään aikaan väärässä paikassa, Bergman toteaa.
Lumivyöryennuste laaditaan kuudelle Pohjois-Suomen tunturialueelle päivittäin.
Pitkän historian ja kirjavien käyttötarkoitusten vuoksi varoitukset eroavat toisistaan monin tavoin. Bergman kuvaa niitä yhteisesti herätteinä, jotka huomatessaan voi tarkistaa, onko omalla kohdalla syytä varautua sään aiheuttamiin olosuhteisiin.
– Esimerkiksi kelivaroitus annetaan maakuntakohtaisesti, mutta paikallisesti ajo-olosuhteet voivat olla hyvät, Bergman havainnollistaa.
Maakuntaan tulee varoitus voimaan, jos vähintään 20 prosenttia maakunnasta on varoituksessa mukana.
Maastopalovaroitus taas on syytä ottaa moniin muihin varoituksiin verrattuna vakavammin, sillä siihen liittyy lain määräämä kielto. Pelastuslain mukaan avotulta ei saa sytyttää Ilmatieteen laitoksen antaman maastopalovaroituksen aikana.
Varoitusten käyttöönotto perustuu Bergmanin mukaan etupäässä erilaisiin raja-arvoihin, mutta lopullisen päätökseen tekee aina ihminen.
– Käsityönä arvioidaan kaikki varoitukset.
Varoituksia päivitetään noin kolmen tunnin välein, tarvittaessa useamminkin.
Entä puuttuuko valikoimasta jokin mahdollisesti tarpeellinen varoitus? Vastaus tulee ammattilaiselta nopeasti.
– Tykkylumesta ei ole varoitusta, Bergman pohtii.
Ehkä pitäisi olla. Tykkylumi voi aiheuttaa vahinkoja sähkölinjoille ja talousmetsissä puustolle, joten energiayhtiöiden ja metsänomistajien näkökulmasta olosuhteesta varoittaminen voisi olla hyödyllistä.
Oulussa tykkylumen aiheuttamat vahingot ovat ajankohtaisia, kun helmikuun puolivälissä sähköjohdolle kertyneen tykyn aiheuttama sähkökatkos sai aikaan oikosulun Merikosken voimalaitoksessa, mikä puolestaan johti isoihin ja potentiaalisesti vaarallisiin ohijuoksutuksiin.
Bergman tuntee tapauksen ja pitää sitä myös hyvänä esimerkkinä kasaantumisefektistä, missä sään aiheuttama ilmiö johtaa vaikeasti ennakoitavaan ja yllättävään tapahtumasarjaan, tässä tapauksessa siis tykyn aiheuttamaan tulvaan.
Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilla ja Ilmatieteen laitoksen sääsovelluksessa olevassa varoituskartassa varoitukset ovat ajan tasalla. Sieltä löytyvät kaikki varoitukset.
Muissa kanavissa, esimerkiksi televisiossa tai radiossa, ei välttämättä kerrota kaikista varoitusluokista tai varoituksista, tai varoitukset eivät ole ajan tasalla.