Sääs­tä­kää Viian­kiaa­pa, ke­hot­taa luon­to­ka­dos­ta ja il­mas­ton­muu­tok­ses­ta kirjan tehnyt Juha Kaup­pi­nen

Raportti on suomalaisittain hätkähdyttävää luettavaa: se paljastaa, että me suomalaiset kulutamme luonnonvaroja Euroopassa eniten. Suurin uhka luonnon monimuotoisuudelle on Suomessa metsätalous – siis metsien hakkuut.

Yli 20 vuotta luonnosta ja ympäristöstä kirjoittanutta Kauppista raportin tulokset eivät tosin pääse yllättämään tai hätkähdyttämään. Vastaavia raportteja on julkaistu aiemminkin, eikä tiedoissa ole Kauppisen mielestä varsinaisesti mitään uutta.

– Viesti on ollut jo vuosikaudet sama, hän sanoo.

Juha Kauppisen Kertomus Maasta (Siltala 2025) on tietokirja, joka pureutuu ilmastonmuutokseen ja luontokatoon perinpohjaisella otteella. Sitä varten Kauppinen on perehtynyt hiilen kiertoon maapallolla ja sen ekosysteemeissä kokonaisvaltaisesti.

– Tiesin, että ilmastonmuutos liittyy hiileen ja että ekosysteemeissä on hiiltä, mutta sen ymmärtäminen, miten ne liittyvät toisiinsa, oli vaikeaa, Kauppinen kertoo Sodankylän kirjastoon häntä kuuntelemaan saapuneelle yleisölle.

Kertomus Maasta onkin pitkälti kertomus maapallon ekosysteemeistä – metsistä, niityistä, soista ja meristä – ja hiilen kulusta niissä. Kauppisen mielestä sen ymmärtäminen, mihin hiili varastoituu ja miten se liikkuu, on tärkeää niin ilmastonmuutoksen ymmärtämiseksi kuin sen ratkaisemiseksi.

– Ekosysteemit ovat tärkeä hiilen varasto maapallolla. Kun hiili on niissä, se on pois ilmakehästä ilmastoa lämmittämästä, Kauppinen selittää.

Kirjaa kirjoittaessaan Kauppinen ymmärsi, ettei ilmastonmuutoksen torjunnassa riitä, että luovutaan fossiilista polttoaineista tai vähennetään päästöjä. Sen lisäksi on vaalittava ekosysteemejä, jotka sitovat hiiltä itseensä. Tämä tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että metsien hakkuista luovutaan – tai ainakin niitä vähennetään ratkaisevasti.

– Puista puolet on hiiltä. Kun metsää hakataan, hiili vapautuu ilmakehään, Kauppinen sanoo.

– Sen takia hakkuiden rajoittaminen on tärkeää.

Kolme miljoonaa tonnia.

Niin paljon on hiiltä varastoituneena Viiankiaapaan, Sodankylässä sijaitsevaan Natura-suojeltuun aapasuohon, jonka alle kaivosyhtiö Sakatti Mining kaavailee kupari- ja nikkelikaivosta.

Luvun on laskenut Kauppiselle Kertomus Maasta -kirjaa varten GTK:n suotutkija Jukka Turunen.

– Se on älytön määrä. Se on lähes saman verran kuin Suomen kaikkien metsien hiilivaraston kasvu vuonna 2023, Kauppinen sanoo.

Hän pitää Viiankiaapaa paraatiesimerkkinä ekosysteemeistä, jotka pitäisi turvata ja säilyttää koskemattomina – paitsi merkittävän hiilivaraston myös luonnon lajirikkauden takia.

– Vanhat ekosysteemit ovat paikkoja, joissa on rikas kertymä: paljon lajeja ja paljon hiiltä, hän sanoo.

Jos kaivos toteutuu, vaarana on suon kuivuminen. Kauppinen pitää uhkaa todellisena, sillä kaivosyhtiö ja viranomaiset eivät ole voineet rajata pois sen mahdollisuutta.

– Jos suo kuivuu, sen vedenpinta laskee. Se puolestaan vapauttaa ilmakehään hiilidioksidia, koska turve joutuu silloin tekemisiin ilman hapen kanssa.

Kauppinen on laskenut, että jos Viiankiaapa alkaisi kuivua ja sen hiilivarastosta vapautuisi ilmakehään vaikkapa kolmannes, se vastaisi Sodankylän kaikkia hiilidioksidipäästöjä 24 vuoden ajalta. Se tekisi turhiksi kaikki kunnan hiilineutraaliuteen pyrkivät ilmastotoimet.

Kauppisesta on selvää, ettei Viiankiaavalle pitäisi missään nimessä perustaa kaivosta. Häntä turhauttaa, että sellaista edes suunnitellaan.

– Viiankiaapahan on jo kaksinkertaisesti suojeltu. Uhanalaiset lajit ovat viesti siitä, että se on erityinen paikka.