Ruskan vä­ri­lois­to vaih­te­lee Lapissa tänä vuonna suu­res­ti – "Ei ole kyllä paljon pu­nais­ta väriä nä­ky­nyt"

Sisarukset Tuulikki Leponiemi, Anita Kiesiläinen ja Erkki Nuutila matkailivat Pelkosenniemen Pyhätunturilla. Siellä ruskan värit olivat heidän mukaansa vaisumat kuin Kolarin Äkäslompolossa.
Sisarukset Tuulikki Leponiemi, Anita Kiesiläinen ja Erkki Nuutila matkailivat Pelkosenniemen Pyhätunturilla. Siellä ruskan värit olivat heidän mukaansa vaisumat kuin Kolarin Äkäslompolossa.
Kuva: Jussi Leinonen

Ruskan väriloisto vaihtelee tänä vuonna Lapissa paljon. Karkeasti jaettuna värit ovat Etelä- ja Keski-Lapissa vaisummat kuin Tunturi- ja Pohjois-Lapissa.

Vaikka Etelä- ja Keski-Lapissa on ollut kaunista maaruskaa, puiden väriloisto on jäänyt heikommaksi.

Yksi syy voi olla päättyneen kesän säässä, sillä kesäkuukausina Rovaniemen eteläpuolella sekä Pellon ja Ylitornion suunnalla satoi tavallista kesää vähemmän.

Kuivemmat kesät aiheuttavat sen, että kasvit kellastuvat aiemmin ja ruska jää voimakkuudeltaan vaisummaksi.

Vaikka syyskuu on ollut Etelä-Lapissa sateinen, se ei enää ehdi muuttaa tilannetta, sillä puut ja kasvit aloittavat valmistautumisen talveen ennen kuin ensimmäiset ruskan merkit tulevat näkyviin.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) professori Anne Tolvanen toteaa, että tältä vuodelta ruskan värit ovat Lapissa tässä. Syyskuun lopussa paras ruska-aika oli jo ohi.

– Ensi vuonna voi olla aivan eri tilanne, mutta sitä voi ennakoida vasta tulevan kesän säästä.

Tästä on kyse

Näin ruska syntyy

Ruska syntyy, kun kasvit ja lehtipuut valmistautuvat talveen.

Valoisan ajan lyhentyessä ja öiden kylmetessä ne lopettavat yhteyttämisen.

Lehtivihreä hajoaa ja vetäytyy puiden ja kasvien runkoihin, varsiin ja juuriin saakka.

Alta paljastuvat oranssi, keltainen tai punainen pigmentti.

Kolarissa Pyhää parempi ruska

Kerimäkeläinen Mervi Holopainen ja savonlinnalaiset Markku ja Majlis Muhonen ovat tulleet Pyhä-Luoston kansallispuistoon.

Holopaiselle kansallispuisto on entuudestaan tuttu paikka, Muhoset eivät ole siellä aiemmin käyneet. Kolarin Ylläs on heille tuttu.

– Nyt päätimme lähteä isommalla porukalla ja tuoda lapsenlapsia tänne, Holopainen sanoo.

Tänä vuonna ruska ei ole niin värikäs kuin ennen. Maassa on kuitenkin värejä, joihin lasten huomiota on yritetty kiinnittää.

– Ei ole kyllä paljon punaista väriä näkynyt, Markku Muhonen kertoo.

Alisa Viuha, Mervi Holopainen, Markku Muhonen ja Majlis Muhonen retkeilivät Pyhä-Luiston kansallispuistossa. He halusivat nähdä ruskaa, mutta Pelkosenniemellä ruska jäi tänä vuonna väreiltään vaisummaksi kuin esimerkiksi Kolarissa.
Alisa Viuha, Mervi Holopainen, Markku Muhonen ja Majlis Muhonen retkeilivät Pyhä-Luiston kansallispuistossa. He halusivat nähdä ruskaa, mutta Pelkosenniemellä ruska jäi tänä vuonna väreiltään vaisummaksi kuin esimerkiksi Kolarissa.
Kuva: Jussi Leinonen

Luontopolun alussa vastaa tulevat myös Erkki Nuutila Sastamalasta, Anita Kiesiläinen Helsingistä ja Tuulikki Leponiemi Tampereelta. Kolmikko on lähtenyt yhdessä sisarusmatkalle.

– Omistan alueella lomaosakkeita, joita nyt hyödynnetään, Nuutila kertoo.

Ruskan värejä sisarukset ovat löytäneet Kolarista Äkäslompolon luontokeskuksen vierestä.

– Olimme käymässä myös Soutajalla, jota voin suositella. Siellä on kaunis ruska ja maisemat, Kiesiläinen sanoo.

Sateisen kesän ja alkusyksyn jälkeen ruskan väriloisto jää yleensä heikommaksi, sillä lehtivihreä hajoaa hitaammin ja lehdet altistuvat sieni-infektioille.
Sateisen kesän ja alkusyksyn jälkeen ruskan väriloisto jää yleensä heikommaksi, sillä lehtivihreä hajoaa hitaammin ja lehdet altistuvat sieni-infektioille.
Kuva: Jussi Leinonen

Sateisuus haittaa myös

Jos etelämpänä Lappia kesä oli kuiva, Pyhätunturin ruskassa voi näkyä sateisuus.

Märkänä kesänä lehdet altistuvat sieni-infektiolle, minkä vuoksi ne myös tummuvat aikaisin. Sateisena syksynä lehtivihreä hajoaa hitaammin, jolloin se peittää alleen muut värit. Ne hajoavat samaan aikaan, jolloin jäljelle jää vain ruskeita lehtiä.

Upean ruskan kannalta ihanteellinen kesäsää olisi sopivan lämmin ja sateinen.

Tuolloin kasvit ja lehtipuut varastoivat runsaasti sokeria, ja syksyllä värit ovat sen vuoksi voimakkaat.

Luken Anne Tolvanen toteaa, että myös kirkkaat, aurinkoiset syyspäivät auttavat väriloistossa.

– Valo nopeuttaa lehtivihreän hajoamista, jolloin muut värit pääsevät paremmin esille.

Tolvanen muistuttaa, että jokaisella värillä on lehdessä oma tehtävänsä. Esimerkiksi lehtivihreä on tärkeässä osassa kasvien yhteyttämisessä, kun taas punainen väri suojaa lehden solukkoa valolta.

– Jos keväällä katsoo lehtien silmuja, huomaa niiden olevan hetken punertavia.

Ilmoita asiavirheestä