Ruotsin ja Norjan susipopulaatio on osoittautunut hyvin sisäsiittoiseksi. Juuri julkaistun ruotsalais-norjalaisen tutkimuksen mukaan perustajapopulaation perinnöllisestä monimuotoisuudesta on kadonnut 10–25 prosenttia vain viiden sukupolven aikana.
– Tämän Skandinavian populaation sisäsiittoisuus on ollut tiedossa, mutta nyt tehdyn kokogenomianalyysin mukaan perinnöllinen monimuotoisuus on aika huonossa kunnossa, susien genetiikkaa paljon tutkinut professori Jouni Aspi Oulun yliopiston ekologian ja genetiikan tutkimusyksiköstä toteaa.
Aspi pitää nyt todettua perinnöllisen monimuotoisuuden katoa suurena.
– Sukusiitos vähentää pentujen selviytymistä ja lisää haitallisia luustomuutoksia, Aspi kertoo sisäsiittoisuuden vaikutuksista.
Oulun yliopistossa viime vuonna tarkastetun Jannikke Räikkösen väitöskirjan mukaan Skandinavian susilla esiintyy muun muassa selkärangan epämuodostumia.
Ruotsin ja Norjan sudet hävitettiin kertaalleen sukupuuttoon, vuonna 1966 laji todettiin käytännössä sukupuuttoon kuolleeksi.
Uusi alku nähtiin 1980-luvun alkupuolella, kun Suomesta vaelsi länteen susipari ja ne saivat seurakseen urossuden 1991. Koko Ruotsin ja Norjan nykyinen noin 450 suden populaatio on näiden eläinten jälkeläisiä.
– Muutamia susia on Suomesta mennyt Ruotsiin myöhemminkin, mutta ne eivät välttämättä ole päässeet lisääntymään. Joidenkin näistä on kuitenkin todettu lisääntyneen, Aspi kertoo.
Aspin mukaan Skandinavian populaation esiintymisalue on Ruotsin ja Norjan eteläosissa. Suomalaissusien vaeltaminen sinne asti on harvinaista, ja välissä ovat Suomen ja Ruotsin poronhoitoalueet, joilla susia metsästetään.
Uutta verta on ehdotettu saatavan siirtämällä susia Suomen ja Venäjän populaatioista Skandinavian populaatioon. Tähän liittyy kuitenkin Aspin mukaan ongelmia.
– Siirron myötä pelätään leviävän rabiesta ja ekinokokkiloista. Siirrettävät sudet pitäisi saada karanteeniin joksikin aikaa, Aspi kertoo.
– Siirrettävien susien pitäisi tietysti ennen karanteeniin laittoa saada myös ekinokokkilääkitys ja rokotus rabiesta vastaan, jotta karanteenista olisi hyötyä, Aspi lisää.
Tutkimus on julkaistu Genome Research -tiedelehdessä.