Hyydetulvat ovat saaneet vedenpinnat nousuun monin paikoin Pohjois-Pohjanmaalla, etenkin Iijoen ja Kiiminkijoen alueilla.
Pakkasten jatkuessa ongelmia voi ilmetä tulevinakin päivinä.
Paikoin teitä on mennyt poikki ja rantarakennuksia on kastunut. Taivalkoskella tulvavesi uhkasi kalanviljelyaltaita.
Utajärven Sanginkylässä tulvavesi ympäröi talon viime viikonloppuna. Kyseessä on vapaa-ajan asunto Kiiminkijokeen laskevan Leipiojan varressa.
Viikonloppuna veden noustua pelastuslaitos oli käynyt mökin pihassa kysymässä evakuoitumishaluja, mutta asukkaat eivät nähneet tarvetta poistua paikalta.
– Vesi kävi korkealla, mutta nopeasti tuli jääkansi. Ei meillä ollut mitään hätää, ruokaa on kahdeksi viikoksi ja lämpöä riittää, kertoo puhelimitse tavoitettu muhoslainen Mauri Valtanen.
Hän oli torstaina lähtenyt puolisonsa kanssa mökiltään kauppa-asioille. Jo alkuviikosta jääkansi olisi Valtasen mukaan kestänyt kulkemista.
– Mökkeilemään tänne on tultu, Valtanen sanoo. Hän myös kiittelee, että yhteiskunta toimii ja huolta pidetään.
Valtasen mukaan hyydetulvan aiheuttamia luonnonilmiöitä on kiinnostavaa seurata. Aina silloin tällöin vesi nousee ja katkaisee mökkitien, mutta ei joka vuosi.
Hän arvioi, että tulvat aiheuttava hyydepato on muodostunut parin kilometrin päässä mökiltä sijaitsevaan Kiiminkijoen Lohikoskeen.
Oma lukunsa ovat kevättulvat. Talo on kuitenkin sen verran korkealla, ettei se pääse kastumaan.
Kuvat saat isommiksi yksi kerrallaan niitä napauttamalla.
Johtava vesitalousasiantuntija Miikka Annunen Lapin elinvoimakeskuksesta kertoo, että vapaa-ajan rakennuksia on saarroksissa ja rantasaunoja kastunut etenkin Iijoen, Kiiminkijoen ja niiden sivujokien alueella.
Utajärven Sanginkylässä vesi on noussut joidenkin mökkien pihamaille, mutta rakennukset eivät olleet vaarassa kastua.
Ylikiimingin Aittokylässä oli vapaa-ajan asunto joutunut veden saartamaksi, mutta siellä ei ole tiettävästi asukkaita paikalla.
– Pakkaset jatkuvat ja tilanteita voi tulla lisää, mutta mitään hirveän akuuttia ei tällä hetkellä ole meneillään, Annunen sanoi torstaina iltapäivällä.
Pudasjärvellä Kuren kylässä Iijoen vedenpinnan on kerrottu olleen 3,5 metriä kesän vedenkorkeutta korkeammalla.
Vaikea tilanne oli Taivalkoskella, jossa jouduttiin ajamaan sorakuormia penkereen korottamiseksi, koska tulva uhkasi kalanviljelylaitoksia. Torstain aikana jääpato räjäytettiin ja vedenpinta saatiin laskemaan.
Kyseessä oli Koivukoskeen muodostunut hyydepato. Alueella on useita kalankasvatusaltaita.
Kipakka pakkanen on tammikuun alkupäivien aikana hyytänyt patoa myös Siikajoen Ruukinkoskeen.
Muodostunut hyydepato on nostanut vettä rutkasti Ruukinkoskessa. Vesi on niin korkealla, että koskessa oleva pieni kalliosaari alkaa olla veden alla. Kreivinsaaressa vesi jo peittää pitkät pätkät rannan luontopolkua. Jokirannassa oleva laavu on vielä kuivilla, mutta vesi on aivan sen edustalla.
Kuvat saat isommiksi yksi kerrallaan niitä napauttamalla.
Ruukin kyläyhdistys on nauhoilla eristänyt saaren tulvakohtia, sillä jäätyneille alueille ei ole turvallista mennä.
Vaikka Ruukissa joki on vettä pullollaan, ei Siikajoki itsessään tulvi voimakkaasti. Harjunnivalla vesi on jo laskussa. Länkelässä vedenpinta vielä hieman nousee, mutta Vesi.fi -karttapalvelun ennusteen mukaan alajuoksullakin virtaama laskee kolmen päivän kuluessa lähelle ajankohdan keskiarvoa.
Hyydepatoja syntyy, kun pakkasella avoimena virtaavan joen veteen muodostuu hyyteitä eli jääkiteitä, joka kasaantuvat ja tukkivat uomaa. Nopeastikin nousevat hyydetulvat ovat paikallisia. Niitä esiintyy yleensä alkutalvesta, jolloin joessa on suuri virtaus eikä hyyteen muodostumiselta suojaavaa jääkantta vielä ole.
Hyydetulvia on Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tiedotteen mukaan harvinaisen runsaasti eri puolilla maata. Elinvoimakeskukset ja pelastuslaitokset ovat purkaneet patoja muun muassa Pohjois-Pohjanmaalla, Keski-Suomessa, Pohjois-Savossa, Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Satakunnassa.
– Näin laajalti ei ole hyydetulvia ollut kuin vuosien 2014 ja 2016 tammikuussa. Tämä ilmiö on yleistynyt ilmastonmuutoksen myötä. 1900-luvulla ei näin laajoja hyydetulvia ole esiintynyt, tutkija Harri Myllyniemi Suomen ympäristökeskuksesta kertoo tiedotteessa.
Tiedotteen mukaan harvinaisen laaja-alaisen hyydetulvatilanteen kehittymiseen on vaikuttanut lauha ja sateinen joulukuu, jonka jäljiltä vesistöt olivat sulia ja virtaamat suuria.
Videolla kuvaa Kreivinsaaren hyydetulvasta ja Ruukinkosken hyydepadosta. Jos video ei näy, kirjaudu sisään Pohjoisen Polut -tunnuksillasi.
Koillismaalla hyydetulva pahin ehkä kymmeneen vuoteen, vaikka hyydetulvia on ollut 2020-luvullakin. Torstaina 8. tammikuuta pelastuslaitos ja Pohjois-Suomen elinvoimakeskus torjuivat Iijoen hyydetulvahaittoja Jurmussa Taivalkoskella.
Hyydepadoista aiheutuvia tulvia voi Iijoen lisäksi esiintyä lähipäivinä muuallakin Koillismaalla. Tulvavaroitukset on annettu viikonlopuksi kaikkiin Koillismaan kuntiin.
Taivalkosken Koitilassa oli jo viime viikonloppuna joki tulvinut ja vesi uhkasi rannassa olevia rakennuksia. Pelastuslaitos kävi paikalla tarkistamassa tilannetta.
– Käsittääkseni tilanne Koitilassa on nyt hallinnassa, mutta tilanteet muuttuvat nopeasti ja jatkuvat siihen asti, kun kovia pakkasia riittää, Virtanen kertoi.
Hydrologi Miia Kumpumäki Sykkeestä kertoo, että tilanne Iijoella on nyt hyydepatojen suhteen pahin kymmeneen vuoteen. Iijoella on pahoja tulvapaikkoja ollut viime päivinä myös Pudasjärvellä.
Kumpumäki arvelee, että paha hyydejäätilanne Taivalkoskella ja Pudasjärvellä säilyy ainakin viikonlopun ylitse. Hyyteen paikallisesti nostavista vedenkorkeuksista on annettu varoitukset Taivalkosken ja Pudasjärven lisäksi myös Posiolle ja Kuusamoon lauantaiksi ja sunnuntaiksi 10.–11. tammikuuta.
– Ensi viikon alussakin pakkaset jatkuvat, mutta saattavat vähän lauhtua, mikä voi sitten parantaa tilannetta. Kovat pakkaset saattavat alkuviikon jälkeen tosin tulla uudelleen seuraavaksi viikonlopuksi, mikä sitten voi taas vaikeuttaa tilannetta uudelleen, Kumpumäki sanoo.
Kumpumäen mukaan hyydepadot nostavat vettä nopeasti, joten ongelmatilanteetkin syntyvät nopeasti.
– Patoja voi syntyä uusiinkin paikkoihin, jopa yllättäviin paikkoihin, joten virtapaikkojen tilanteita kannattaa tarkkailla niin kauan, kun kovia pakkasia riittää.
Pudasjärvellä vesi on noussut Kurenalla Liepeen seutuvilla Kurenkoskessa lähelle rantaa pitkin kulkevaa ulkoilureittiä. Vesi löysi kuitenkin uuden uoman joen pohjoisrannan puolelta. Hyydetulva on saanut Iijoen vedenpinnan nousuun aiemmin myös Kurenkylällä Haukiojantien varrella Kurjenlammen kohdalla.
Elinvoimakeskuksen henkilöstöä kävi keskiviikkona Pudasjärvelle paikan päällä katsomassa, tarvitaanko tulvantorjuntatoimenpiteitä.
– Ongelmia on, mutta ei mitään isoja. Kuressa seurataan edelleen tilannetta. Muutamia saunarakennuksia on jäänyt veden saartamiksi, kertoi Pohjois-Suomen elinvoimakeskuksen vesistöpäällikkö Tero Väisänen.
Pudasjärvellä Koskenhovin ranta on paikka, jossa väylää on jouduttu usein talvella konevoimin avaamaan.
– Kipinässä Myllykanavalla paikallinen tiekunta on myös joutunut avaamaan kanavaa, ettei vesi ole noussut tielle.
Päivystävä palomestari Sami Hiltunen Pohjois-Suomen pelastustoiminnan johtokeskuksesta kertoi alkuviikolla, että vedennousua on Pudasjärvellä seurattu viikonlopusta lähtien.
– Siinä kohdalla oli aika jyrkät törmät, eikä asuinrakennuksia ollut vaarassa kastua, mutta kesämökkejä kyllä. Alhaalla olevia talousrakennuksia oli jo kastunut, hän kertoi.
Hiltusen mukaan paikalliset asukkaat ovat kertoneet, että Iijoen vedenpinta on kesän vedenkorkeuteen verrattuna 3,5 metriä ylempänä.
– Äkkiseltään se kuulostaa hurjalta, mutta se on ihan tavallista tulvatilanteessa. Rantasaunoja ja pieniä rakennuksia kastuu joka kerta, Hiltunen kertoi.
Hiltusen mukaan tilanne tulvajoissa ei ole ohi vielä tulevana viikonloppunakaan, vaan saattaa jopa pahentua.
– Jos pakkanen pysyy kovana, kuten ennustetaan, niin tilanne saattaa vielä paheta joissain paikoissa. Seuraamme tilannetta elinvoimakeskuksen kanssa.
Hiltunen muistuttaa, että tulvaan varautuminen ja ennakointi kuuluu kiinteistön omistajalle. Pelastuslaitos tulee hätiin akuuteissa tilanteissa, esimerkiksi keväisin jääpatojen arvaamattomien liikkeiden seurauksena. Mikäli kiinteistölle aiheutuu akuuttia vaaraa, pelastuslaitokseen kannattaa olla yhteydessä.