Kesäkuun alussa rovaniemeläinen Antti Koskinen huomasi kerrostalonsa pihalla pienen variksenpoikasen. Aluksi Koskinen ajatteli poikasen kasvavan normaalisti pihapiirissä, mutta viikkoja kului, eikä poikanen tuntunut siirtyvän pihan tuntumasta mihinkään.
– Poikasen sulkapeite näytti rosoiselta, ja naapurustomme alkoi sitä sitten pikku hiljaa ruokkimaan, Koskinen kertoo.
Jossain vaiheessa naapurit alkoivat pohtia yhdessä, mitä variksenpoikaselle tulisi tehdä. Yksi naapureista soitti Rovaniemen eläinsuojeluyhdistykselle, josta neuvottiin tarkkailemaan poikasta vielä jonkin aikaa.
Kun lintu ei kuitenkaan näyttänyt oppivan lentämään, Lapin lintutieteellisen yhdistyksen edustaja lupasi tulla tarkastamaan tilanteen. Hänkin neuvoi odottamaan vielä hetkisen.
– Lopulta laitoimme viestiä Eläinten pelastusrinki nimiseen Facebook-ryhmään, jonka tarkoituksena on pelastaa eläimiä, Koskinen sanoo.
Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen kautta Oulun Pikkaralasta löytyi Anna Vasala, joka on erikoistunut pienten villieläinten hoitamiseen. Vasalalla on kotonaan pieni tarha, jossa asui jo ennestään kaksi harsusiipistä varista.
Koskinen löysi ystävänsä kautta Ouluun matkalla olleen henkilön, jonka kyydissä variksenpoikanen matkusti Vasalan hoitolaan.
– Rovaniemen lintutieteellisen yhdistyksen edustaja otti poikasen kiinni ison haavin kanssa, ja laittoi sen koiran kuljetuslaatikkoon.
Pikaruoka aiheuttaa variksille kehityshäiriöitä
Ouluun päästyään variksenpoikanen nimettiin Rosoksi persoonallisen sulkapeitteensä vuoksi. Vasalan eläinhoitolan kaksi muuta varista, Nysä ja Näsä, ottivat Roson hyvin vastaan, ja kolmikko tulee tällä hetkellä toimeen mainiosti.
Kuten tovereitaan Nysää ja Näsää, myös Rosoa vaivaa kehityshäiriö nimeltä harsusiipisyys. Kehityshäiriö johtuu yleensä lintujen yksipuolisesta, hiilihydraattipitoisesta ruokavaliosta, kuten ranskalaisista ja leivistä. Harsusiipisyys voi johtua myös infektion aiheuttamasta sairaudesta.
– Aika usein näiden tapausten taustalla on pikaruoka. Varikset käyvät penkomassa roskiksia ja grillien takapihoja, ja syövät sitten hampurilaisjätettä. Leipä ei sovi linnuille ravinnoksi niin hyvin kuin monipuolinen ruoka, Vasala sanoo.
Kasvattaakseen hyvän ja riittävän sulkasadon, variksenpoikasten on saatava riittävästi proteiinipitoista ravintoa. Kaupunkiympäristöissä sitä ei välttämättä ole tarjolla yhtä paljon kuin ihmisten jätteitä.
Varis on yhtä älykäs kuin 7-vuotias lapsi
Vasalan mukaan Rososta on hoitoon päästyään kuoriutunut utelias ja rohkea varis, joka omalla käytöksellään rohkaisi myös Nysää ja Näsää sosialisoitumaan.
– He ovat heitelleet yhdessä palloa ja leikkineet kylpyastiassa. Varis on hyvin viisas eläin. Se on älykkyydeltään noin 7-vuotiaan ihmisen tasolla.
Vasala aikoo antaa Rosolle ensi talven yli oikeanlaista ravintoa, lisäravinteita ja vitamiineja. Hän arvelee, että Roso on lentokunnossa ehkä jo ensi syksynä.
Vasala päästää varikset vapaaksi, kun ne osaavat lentää riittävän hyvin. Kuntoutumisen aikana ne harjoittelevat lentämistä Vasalan hoitolassa, ja sen jälkeen ne siirretään isompaan tarhaan harjoittelemaan.
Varis, Corvus corone cornix
Noin 44–51 cm pitkä, siipien kärkiväli 84–100 cm. Painaa noin 410–675 g.
Pesii puussa 2–25 metrin korkeudella. Rakentaa pesänsä risuista, sammalista ja maa-aineksista.
Munii maalis-huhtikuussa 2–6 munaa. Haudonta-aika 17–21 vrk. Pesäpoikasaika 31–32 vrk.
Esiintyy pesimälintuna koko maassa. Suomen pesimäkannaksi arvioitu noin 160 000–230 000 paria.
Osa kannasta muuttaa, osa talvehtii Suomessa. Syysmuutto loka-marraskuussa, paluu maalis-huhtikuussa.
Talvehtii Etelä-Ruotsissa ja Pohjanmeren maissa.
Rauhoittamaton ja elinvoimainen laji.
Pidetään papukaijojen lisäksi kaikkein kekseliäimpinä lintuina.
Monien tutkijoiden mielestä muistuttavat käyttäytymiseltään enemmän kädellisiä kuin lintuja.
Varislinnuilla on havaittu suuremmat etuaivot ja kehittyneemmät kognitiiviset taidot kuin millään muulla lintuheimolla.
Varis on väritykseltään musta- ja harmaapukuinen. Hyvässä valossa mustissa sulissa ja höyhenissä erottuu sinivioletti metallinkiilto.
Variksen koivet ja nokka ovat mustat, ja silmän värikalvo tummanruskea tai harmaansininen, riippuen linnun iästä.