Jos kulkee kadulla tai kaupassa sieniveitsi tai meisseli taskussaan, voi lopputuloksena olla jopa vuoden mittainen vankeustuomio.
Taustalla on tämän vuoden alussa voimaan tullut lakimuutos, joka kiristi aserikoksiin liittyviä rangaistuksia.
Ylikomisario Jyrki Kivirinta Oulun poliisilaitokselta kertoo, että uudistuksella pyritään ennaltaehkäisemään henkeen ja terveyteen kohdistuvia rikoksia sekä lisäämään katuturvallisuutta.
– Aseita on ruvettu kantamaan yhä enemmän mukana. Rangaistusmaksimien nostaminen on selkeä viesti sille, että ongelmaan halutaan puuttua.
Laki kieltää toisen vakavaan vahingoittamiseen soveltuvan esineen hallussapidon yleisellä paikalla.
Kivirinnan mukaan kyseisten esineiden kirjo on laaja. Sellaiseksi luokitellaan muun muassa erilaiset puukot ja veitset sekä pesäpallomailat.
Rangaistavuuden kannalta oleellista on, onko henkilöllä peruste kantaa esinettä mukanaan.
– Maalaisjärjen käyttöä tarvitaan. Treeneihin menevällä pesäpalloilijalla on usein maila mukana.
Juttu jatkuu faktalaatikon jälkeen.
Tätä lain termit tarkoittavat
Toisen vakavaan vahingoittamiseen soveltuva esine – Esineet, joita voidaan käyttää toisen vahingoittamiseen, vaikka niitä ei ole varsinaisesti tehty sitä varten. Esimerkiksi puukko, veitset, monenlaiset työkalut, ilma-ase, laser-osoitin ja pesäpallomaila.
Vaarallinen esine – On tehty toisen vahingoittamista varten. Esimerkiksi nyrkkiraudat, heittotähdet, stiletit, sähkölamauttimet, patukat, tarkkuussinko ja -linko sekä muiksi esineiksi kuten vyösoljeksi, luottokortiksi, kammaksi tai huulipunaksi naamioidut vaaralliset esineet.
Yleinen alue – Kaikki ne paikat, joihin ihmisillä on vapaa pääsy. Esimerkiksi katualueet, torit, kaupat, ravintolat ja julkiset kulkuneuvot.
Kivirinta nostaa esiin rakennusalan työntekijät, joilla on usein työvaatteiden taskuissa laaja kirjo erilaisia työkaluja. Monet niistä ovat sellaisia, joita poliisi on takavarikoinut toisen vahingoittamiseen soveltuvina esineitä.
Niitä on oikeus pitää mukana yleisellä paikalla vain siinä tapauksessa, jos on tekemässä siellä töitä. Esimerkiksi lounaalle lähtiessä työkalut pitäisi jättää autoon tai työmaalle.
Kivirinta myöntää, että uuden lain myötä on menossa siirtymävaihe. Vielä ei ole vakiintunut tapaa, miten työkaluja mukanaan kuljettaviin työntekijöihin suhtaudutaan.
– Jos poliisipartio menisi lounaspaikkaan, jossa on paljon rakennusalan työntekijöitä, eivät he ehtisi syödä itse ollenkaan.
Kyseisten esineiden hallussapito yleisellä paikalla on ollut rangaistavaa ennenkin. Tuolloin seurauksena oli yleensä suppeampi poliisitutkinta ja rikesakko. Maksimirangaistus oli kuusi kuukautta vankeutta.
Lakiuudistuksen myötä esimerkiksi puukon perusteeton hallussapito yleisellä alueella johtaa varsinaiseen esitutkintaan. Sen jälkeen tapaus siirtyy syyttäjälle, joka ratkaisee sen sakkoasiana tai vie käräjäoikeuden ratkaistavaksi.
Poliisille lakiuudistus tuo lisätyötä pöytäkirjan tekemisen ja kuulusteluvelvollisuuden muodossa. Toisaalta lakiuudistuksen myötä rikoksesta epäilty on mahdollista ottaa kiinni, pidättää ja vaatia vangittavaksi tutkintavankeuteen.
Lakiuudistuksen myötä myös törkeän ampuma-aserikoksen rangaistusasteikko koveni selvästi. Siitä tuomitaan vähintään kaksi ja enintään neljä vuotta vankeutta.
Kivirinta huomauttaa, että kahden vuoden vankeusrangaistus tarkoittaa käytännössä aina ehdotonta vankeutta.
Samalla törkeän ampuma-aserikoksen kynnys on madaltunut. Rikosepäilyyn riittää se, että pitää mukanaan ampuma-asetta yleisellä paikalla tai julkisessa kulkuneuvossa ilman oikeutta aseeseen.
Rangaistusmaksimin koveneminen tuo poliisille lisää mahdollisuuksia tutkintaan ja pakkokeinojen käyttöön. Mahdollisia pakkokeinoja ovat kiinniottojen, pidätysten ja vangitsemisen lisäksi muun muassa kotietsinnät ja takavarikoinnit.
Myös vaarallisen esineen hallussa pidon rangaistusasteikko on nyt aiempaa tiukempi. Maksimirangaistus on kaksi vuotta entisen vuoden sijaan.
Lakiin tehtyjä uudistuksia Kivirinta pitää hyvänä.
– Pyritään ehkäisemään, ettei aseita olisi julkisilla paikoilla.