Ret­kei­ly­buu­mi näkyy myös met­säs­tyk­sen suo­sios­sa – Tiina Ala­saa­ri aloitti har­ras­tuk­sen naisten met­säs­tys­lei­ril­lä

– Isä on metsästänyt iät ja ajat ja hän vähän vihjasi, että taidon pitäisi siirtyä suvussa eteenpäin, Alasaari kertoo.

Hän aloitti harrastuksen lopulta ystävänsä innoittamana kolmisen vuotta sitten naisille järjestetyltä metsästysleiriltä.

– Oli mukava huomata, ettei tämä ole vain miesten hommaa, vaikka metsästyksestä sellaisen käsityksen voi helposti saada.

Alasaaren mukaan metsästysporukassa on hyvä yhteishenki. Aloittelijat otetaan huomioon.

– Vasta-alkajia autetaan ja neuvotaan hyvin, kokeneemmilta uskaltaa kysyä vinkkejä.

Alasaari on hirviseuran jäsen ja tänä syksynä olisi tavoitteena saada tehtyä ensimmäinen kaato.

– Aiempina kausina olen enemmän seurannut vierestä ja ottanut oppia.

Kanalintujen metsästys on myös Alasaaren tulevaisuuden suunnitelmissa, samoin jahtikoira. Perheen nykyinen koira, pohjanpystykorva Tore, on sairauden takia eläkepäivillä.

– Mielessä on ollut metsästyskoiran hankkiminen, kyllä niitä niin paljon hirvimetsällä näkee, Alasaari sanoo.

Nuoret virkistävät lajia

Suomen metsästäjäliiton Lapin piirin toiminnanjohtajan Juha Haapamäen mukaan myös nuoret ovat olleet harrastuksesta kiinnostuneita.

– Laji pysyy virkeänä, kun tulee nuoria mukaan.

Haapamäki kertoo, että metsästyksen pariin päädytään useimmiten vanhempien tai sukulaisten mukana.

15 vuotta täyttänyt nuori voi vanhempien suostumuksella hankkia rinnakkaisluvan metsästysaseeseen.

Haapamäen mukaan metsälle lähdetään usein myös sedän tai isoisän kanssa.

– Lapissa varmasti lähes jokaisesta suvusta löytyy joku metsästäjä.

Haapamäki arvelee, että myös korona-aika on lisännyt kiinnostusta metsästykseen, kun ihmiset ovat halunneet luonnon äärelle.

– Metsästyksessä saalis ei välttämättä ole edes se tärkein asia, vaan luonnossa liikkuminen ja lajin yhteishenki, Haapamäki pohtii.

– Tulistelut laavulla muiden harrastajien tai oman koiran kanssa ovat tärkeitä hetkiä.

Mieluiten metsästetään Lapissa

Metsästyksen pariin on hakeuduttu innokkaasti, mikä on näkynyt esimerkiksi kausilupien myynnissä.

Keväällä 2020 Metsähallitukselta haettiin kanalintujen metsästyksen kausilupia 17 prosenttia enemmän aiempaan vuoteen verrattuna.

– Viime vuonna metsästyslupia myytiin noin 10 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna, kertoo Metsähallituksen ylitarkastaja Ahti Putaala.

Putaalan mukaan metsästyksen suosioon vaikuttaa moni asia.

– Kanalintujen kannat ovat nousseet viime vuosina, ja metsästyskaudet ovat olleet pidempiä. Myös korona on innostanut ihmisiä ulkoharrastusten pariin.

Koronan aiheuttamat matkustusrajoitukset ovat pitäneet metsästäjät kotimaassa.

– Monet käyvät normaalioloissa metsästämässä myös Ruotsin ja Norjan puolella, mutta rajoitusten takia sinne on ollut hankalampi lähteä, Putaala pohtii.

Putaala kertoo, että koko Suomessa lunastetaan kauden aikana noin 300 000 metsästyskorttia. Kortin lunastaneista metsälle lähtee pari sataa tuhatta.

Pohjois-Suomeen metsästyslupia myydään noin 50 000 kappaletta.

– Suosituimmat metsästysalueet Suomessa ovat pohjoisessa, erityisesti Itä - ja Ylä-Lapissa, Putaala sanoo.