Siikajoen Ruukissa asuva saunaharrastaja Reijo Lampi kiikuttaa kotipihallaan polttopuita kohti lumikasaa, jonka keskellä olevasta piipusta tulee savua. Sehän on sauna, tietysti.
Lammella on omalla pihalla kaikkiaan kuusi saunaa. Löytyy rantasaunaa ja monenlaisia liikuteltavia saunoja. Sähkösaunakin on, sitä tosin ei ole pitkään aikaan käytetty saunomiseen.
Uusin sauna on kuulemma paras: lumesta tehty korsusauna.
– Tämä on kolmas lumisauna, jonka olen tehnyt. Tein siitä korsusaunan, kun rakensin saunan ojaan, Lampi selittää.
Korsusaunojen teko on Lammen mukaan saanut alkunsa sota-aikaan, kun saunoja on rakennettu osaksi maan alle. Saunoille on saatettu tehdä puurunko, jonka päälle on laitettu maata.
Lampi teki siis oman saunansa ojaan ja saunan seinät lumesta. Kattorakenteissa on käytetty peltiä.
Muutaman neliömetrin suuruisessa, kapeassa löylytilassa mahtuu muutama ihminen yhtä aikaa löylyttelemään.
Saunan lämmitys ei vie normaalia kauempaa.
– Kun tämä on näin pieni, tämä on aika nopsasti lämmin. Puoli tuntia, vajaa tunti.
Korsusaunassa on jo yhden kerran saunottu. Sillä kerralla lämpö nousi 50 asteeseen.
Lammen mielestä saunassa on todella kosteat ja hyvät löylyt. Happea riittää yllin kyllin.
Varpaatkaan eivät saunassa kuulemma palellu, vaikka lattiakin on tietysti lumesta. Yleensä lumisaunan löylyssä ollaan jotkut tossut jalassa, ja lauteet ovat sen verran korkealla, että lämpöä riittää jaloillekin.
Saunomisen aikana vettä tippuu ja valuu jonkin verran seinistä ja katosta, mutta se tuo vaan mukavaa kosteutta saunomiseen.
Lampi pitää kiuasta lämmittäessään ovea ja kattopeltiä auki, ettei lämpö sulata tarpeettomasti lunta lämmityksen aikana.
Kun saunominen alkaa, ovi ja kattopelti suljetaan, ja jatkuvalämmitteinen kiuas tarjoilee kosteaa löylyä.
– Täällä on käsittämättömän hyvä löyly. Tuntuu, että täällä saattaisi olla vaikka kuinka kauan.
– Ämpärillinen nakellaan yleensä vettä kiukaalle ja mennään sitten tuohon rantasaunaan. Ja sitten tullaan takaisin!
Lampi rakensi saunan kaverinsa kanssa niin, että ensin he tekivät saunalle ja sinne johtavalle käytävälle kattopelleistä muotin.
Muotin ympärille kasattiin traktorin kauhakuormaajalla lunta ehkäpä metrin paksuinen kerros. Lauteet sijoitettiin paikalleen.
Seuraavana päivänä otettiin muotti pois. Kattoon laitettiin hieman vahvikelankkua ja valaistusta, seinien suojaksi peltiä, kiuas paikalleen ja ovikin tietysti tarvittiin.
Viimeisenä laitettiin kattopellit.
Saunan rakentamiseen meni pari viikkoa. Siinäkin meni oma aikansa, että lunta tuli riittävästi.
Lauhat säät eivät pure kovin helposti paksuihin lumiseiniin.
– Vaikka ulkona oli kuusi astetta plussaa, täällä saunan sisällä oli pakkasta. Tämä eristää niin kauhean hyvin.
Lumesta tehty rakenne kestää kuitenkin vain rajallisen ajan. Aurinko sulattaa saunaa ulkopuolelta ja saunominen sulattaa seinää sisältä etenkin kiukaan ympäristöstä.
– Sanoisin, että maaliskuussa alkaa aurinko paistaa niin, että se sulattaa saunaa yläosasta. Sitten ei enää jaksa paikkailla, Lampi arvelee.
Edellisessä lumisaunassa pari vuotta sitten ehdittiin hänen mukaansa saunoa kymmenen kertaa ennen sen sulamista.
Lampi kertoo toimineensa erityisen aktiivisesti saunomisharrastuksen parissa ehkä viisitoista vuotta. Saunahulluksikin hän itseään kuvailee.
– Saunakavereita on tullut ympäri Suomea. Saunatapahtumia on todella paljon.
Saunatapahtumat ja niihin monesti liittyvät avantouinnit ovat hyvin sosiaalista toimintaa, Lampi sanoo.
–Ja ikäjakauma on sellainen, että tapahtumat ovat kaikille, ihan lapsista ikäihmisiin, Lampi sanoo.