Erämaa val­jas­te­taan säh­kön­tuo­tan­toon

Tämä on kertomus yhden tuulipuiston toteutumisesta.

Vastaavia hankkeita on vireillä pohjoiseen Suomeen useita.

Niillä kaikilla on oma toteutumisen kaarensa.

Yhteistä on, että tuulivoima jakaa mielipiteitä.

Tuulivoima on ajanilmiö ympäristöystävällisemmästä energiantuotannosta, mutta myös loppuun käymätön keskustelu, minne tuulivoimaloiden rakentaminen soveltuu ja minne ei.

Koillismaan alkutalven viima on jäätävän kylmä.

Posiolla, Taalerin Murtotuulen tuulipuiston rakennustyömaalla pakkasta on vain noin kymmenen astetta. Mutta se viima. Se sujahtaa untuvatakin kaula-aukosta sisään huivista piittaamatta. Jähmettää hartiat, kohmettaa kädet ja rutistaa posket punaisiksi.

Tuulipuiston rakennustyömaalla Murtotunturissa todellakin tuulee. Nyt aivan erityisen vimmatusti, kun metsää on hakattu, voimaloiden alustat valettu ja avarien nostokenttien rakentaminen on meneillään.

Tunturialue valmistautuu h-hetkeen. Tuulivoimalat on määrä nostaa paikoilleen ensi kesänä.

Rakentaminen on sujunut ripeästi, mutta sitä ennen on ehtinyt tapahtua paljon.

Kunnalle iso asia

Koko kunnan yhteinen asia – halusi sitä tai ei.

Sitä Posion kunnan länsireunalle, 35 kilometrin päähän kuntakeskuksesta parhaillaan rakentuva Murtotuulen tuulipuisto on.

Kun puisto on valmis, tunturissa viuhtoo 21 tuulivoimalaa.

Posion kunnan palvelujohtaja Kari Laurila laskee, että tuulipuisto tuo kunnalle alkuvaiheessa yli 600 000 euron vuosittaiset kiinteistöverotulot. Lisäksi yhteismetsän osakkaat saavat puistosta vuokratuloa, mikä näkyy tuloina Posion palvelujen tarjoajille. Rakentamisaikana hanke tuo posiolaisille yrityksille työtä.

Tärkeitä asioita pienelle kunnalle, jonka väkimäärä väheni vuosina 2011–2019 liki 650 henkilöllä ja kuntatalous on tiukka.

Tänä vuonna talous jäänee miinukselle, mutta ensi vuosi näyttää Laurilan mukaan jo selvästi paremmalta tuulivoiman tuoman kiinteistöveron ansiosta.  Tuulivoima nostaa kiinteistöveron tuottoa peräti noin 50 prosentilla.

Tuulivoiman tuottoa kunta halusi maksimoida nostamalla viime vuonna voimalarakennusten kiinteistöveron tappiin, 3,10 prosenttiin. Vaikka tuulivoimalaitoksen verotusarvo laskee iän myötä, tuulipuisto tuottaa kunnalle silti sievoisen summan joka vuosi toiminta-aikanaan.

Ei siis ihme, että palvelujohtaja Kari Laurila löytää tuulivoimasta vain hyvää sanottavaa.

– Talouden kanssa painiville pienille kunnille tällaiset hankkeet ovat erittäin tärkeitä. Posiolaiset ovat hyvin myötämielisiä tuulivoiman rakentamiseen. Ohjaamme tuulivoimarakentamista syrjemmälle asutusalueilta ja tärkeiltä maisemallisilta alueilta. Vaikka tuulivoimaa rakennetaan, löytyy meiltä silti koskematonta metsää ja maisemia, Laurila muistuttaa.

Kysyntä ja tarjonta

Murtotunturiin tuulipuistoa rakentava Taaleri kiinnostui Posiosta vuonna 2011. Tai oikeammin kiinnostus herätettiin.

Taalerin tuulienergiajohtajana tuolloin toiminut Taamir Fareed kertoo, että Posio nousi keskusteluihin kautta rantain.

– Posio tuli esille erään asiakkaamme kautta. Hän oli kuullut, että Posion Yhteismetsä on kiinnostunut tuulivoimasta, nykyisin Taaleri Energian kehitysjohtajana toimiva Fareed kertoo.

Kysyntä ja tarjonta kohtasivat. Vuotta aiemmin oli perustettu Taaleritehtaan yksi pääomarahastoista, Taaleritehtaan Tuulitehdas, joka oli päättänyt rakennuttaa merkittävän määrän tuulivoimaa Suomeen vuoteen 2013 mennessä. Posio tuli tarjolle siis kuin hissi napista painamalla.

Vuoden 2011 lopussa Taaleri solmi maanvuokraussopimuksen Posion Yhteismetsän kanssa mahdollisen tuulivoimalapuiston rakentamisesta Murtotunturiin.

Paikan päällä aloitettiin tuulimittaukset, vaikka silloinen tuulienergiajohtaja sanoikin asian olleen selvän. – Eihän siellä tunturissa meinannut hattu pysyä päässä, Taamir Fareed naurahtaa.

Rakentamaan piti päästä kahden vuoden kuluttua, vuonna 2013.

Taamir Fareed kiinnostui Posiosta ja pohjoisesta siinä määrin, että on nyt osakkaana yksityisessä yhteismetsässä, joka omistaa noin 400 hehtaaria metsää Posiolla. Fareedilla on mökki Posiolla Kitkan rannalla ja hän kertoo asuvansa Kuusamossa.

Soraääniä ja käsittelyvirheitä

YVA-menettelyssä (ympäristövaikutusten arviointi) keväällä 2012 hanketta lähdettiin viemään eteenpäin kahtena vaihtoehtona: alueelle tulisi joko 51 tai 34 tuulivoimalaa.

Saman vuoden kesällä pidetyssä yleisötilaisuudessa hykerreltiin tyytyväisyyttä.

Syksyllä 2012 Taaleri lähestyi kyselyllä hankkeen lähialueella olevia vakituisia ja loma-asukkaita. Vastauspostissa tuli muutamia toiveita muun muassa myllyjen viemisestä kauemmaksi loma-asutuksesta. Taaleri siirsi myllyjen paikkoja joiltakin osin ja vakuutteli, ettei tuulipuistolla ole vaikutuksia Posion matkailulle. Suunnitelmissa oli jopa tuulivoiman tiedekeskuksen sijoittaminen alueelle matkailijoita varten.

Tunturialueen osayleiskaava laitettiin vireille lokakuussa ja samalla aikataulu tarkentui  –  rakentamaan päätäisiin vuoden 2014 alussa.

Kaavavalmistelu vei aikansa ja osayleiskaava tuli Posion kunnanhallituksen käsittelyyn vasta syksyllä 2014. Valtuusto hyväksyi kaavan maaliskuussa 2015.

Osayleiskaavapäätöksestä seurasi valitus. Pari mökkiläistä valitti asian käsittelyyn osallistuneen kahden luottamusmiehen esteellisyydestä. Sittemmin selvisi, että toinen ei ollutkaan esteellinen, mutta Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös pysyi. Se kumosi Posion kunnanvaltuuston maaliskuussa 2015 tekemän kaavapäätöksen esteellisyyteen nojaten ja valtuuston oli otettava kaava uuteen käsittelyyn.

Uusi päätös osayleiskaavasta syntyi valtuustossa keväällä 2017. Taas mökkiläiset valittivat. Tällä kertaa valittajat vetosivat siihen, että ympäristövaikutusten arviointiselostus perustui virheellisiin ja väärin tehtyihin asiakirjoihin. Valituksessa mainittiin myös, että tuulivoima aiheuttaa mökkiläisille kohtuutonta haittaa rikkomalla erämaan rauhan.

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus hylkäsi valitukset. Kaava sai lainvoiman vuoden 2020 alussa.

Kuokka lennähti viimein Murtotunturin kenttään keväällä 2021.

Vastaan ja puolesta

Rovaniemeläinen Hemmo Koskiniemi vuokrasi Posion Yhteismetsältä tontin Julmajärven rannalta, koska ihastui alueen erämaan rauhaan. Oma torppa erämaan vuokratontille valmistui samoihin aikoihin, kun tieto tuulipuistosuunnitelmista tuli.

– Koen, että minua on petetty. On jäänyt tunne, että tuulipuistoa suunniteltiin jo silloin, kun aluetta markkinoitiin erämaakohteena, valituksen tehneisiin mökkiläisiin kuuluva Hemmo Koskiniemi pohtii. Hän myi Julmajärven mökkinsä viime kesänä.

Koskiniemen mukaan koko tuulipuisto on harhaanjohtava nimitys. – Kysymys on erämaahan sijoitettavasta suurteollisuusalueesta, jonka myötä Lappi menettää tärkeimmän valttinsa: erämaan ja hiljaisuuden.

"Paskan maku" tuulipuiston rakentamispäätöksestä jäi myös Murtotunturin alueelta yhteismetsän vuokratontin hankkineelle ja siellä mökkeilevälle oululaiselle Eino Jämsälle.

– Sain mökille rakennusluvan melkein samana päivänä, kun tuli tieto tuulimyllyjen rakentamisesta. En missään nimessä olisi rakentanut sinne, jos olisin tiennyt suunnitelmista.

Jämsä oli mukana tuulipuistovalituksissa sekä 2015 että 2017.

– Tiesin kyllä, miten valitusten kanssa lopulta menee. Virkamies on aina oikeassa. On liki mahdoton mennä toisinpäin väittämään. Oikeuden mielestä on tärkeintä, että asiat menevät noin suunnilleen lakia noudattaen, se riittää.

Jämsä on pitänyt mökkinsä, ainakin toistaiseksi.

– Hankin sen ajatuksella, että se on siellä korvessa, sinne ei tule mitään. Nyt ympäristö on sotkettu ja hyvin surullisin mielin seuraan rakentamista. Kyllä ne myllyt meidänkin mökille varmaan hyvin näkyvät. Kaverin mökillä on vielä huonompi tilanne: hän katsoo myllyjä suoraan ikkunastaan.

Posiolaiset suhtautuvat hankkeeseen myötämielisemmin. Tavallisena marraskuisena arkipäivänä Kuloharjussa asuva Mikko Posio on hiihtämässä tien reunassa, kun saa yllättäen toimittajalta kysymyksen: Miten suhtaudut tuulivoimaan?

– Positiivisesti, kunhan ei rakenneta liian likelle. Olin Lapissa reissussa ja tuulimyllyn kohina kuului hotellille. Se ei ollut hyvä asia.

– Pitää myös muistaa vanha sananlasku: tuleen ei pidä tuijottaa liian kauan eikä virtaavaan veteen. Eikä tuulimyllyn siipiin. Ne voivat viedä mukanaan, 74-vuotias Posio pohtii.

Nesteen baarissa Vilho Karasti ja Pertti Ruokamo ovat samaa mieltä tuulivoimasta: hyvä asia.

– Olen ehkä vähän jäävi kommentoimaan, kun olen ollut raivaamassa myllyjen pohjia Murtotunturissa, Ruokamo miettii.

– Isoja laitoksiahan ne ovat ja näkyvät varmasti kauas. Niiden kanssa on opittava elämään, miehet pohtivat.

Miten reagoi poro?

Murtotunturin tuulipuistoalue on Timisjärven paliskunnan parasta vasonta-aluetta. Kesälaidunnan lisäksi paliskunnan tärkein erotusaita on Murtotunturin alueella.

Timisjärven paliskunnan poroisäntä Antti Ruokamo kertoo, että porojen laiduntamista on seurattu kohta kymmenen vuoden ajan ja seurataan jatkossakin.

– Tutkapantaporot kertovat meille laidunkierrosta. Paliskunnalla on omia pantoja 25 ja saman verran tuulivoimayhtiön hommaamia. Noin kaksi kertaa päivässä voimme seurata porojen liikkeitä, Ruokamo sanoo.

Poroisännän mukaan ainakin tällä hetkellä näyttää hyvältä. Poroja käpsehtii Murtotunturin alueella kuin ennenkin, räkkäaikana jopa enemmän, koska paikka on entistä tuulisempi.

Rakennusaikainen liikenne on vienyt hengen yhdeltä vasalta, mutta muilta porokolareilta on vältytty. Liikenne alueella on säädetty 30 kilometriin tunnissa.

– Palkisen sisällä ei ole haluttu jarruttaa tätä hanketta. Maailma muuttuu, ja sen mukaan täytyy hommia kehittää. Tässä vaiheessa ongelmia ei ole ollut eivätkä porot ole lähteneet pakokauhulla täältä karkuun.

– Sitä emme voi tietää, miten porot suhtautuvat myllyjen pyörimiseen ja niistä lähtevään ääneen, Antti Ruokamo jatkaa.

Ruokamo muistuttaa, että normaali metsätalouskin kuormittaa luontoa. – Metsistä haetaan suurin hyöty, tätäkin aluetta on paljon hakattu. Tehokas metsätalous näkyy ja tuntuu liikkumisessa. Tuulivoimapuiston rakentamisessa on myös tehty myös järeitä toimia: rakennettu isoja teitä, tehty räjäytyksiä. Menee aikansa ennen kuin jälkityöt on tehty ja luonto elpyy. Mutta kyllä se elpyy, poroisäntä pohtii.

Vuokratulot iso potti

Posion Yhteismetsän Murtotunturista saama vuokratulo on varjeltu salaisuus. Toiminnanjohtaja Markus Laatikainen luonnehtii tuloa merkittäväksi.

Kuinka merkittäväksi?

– Vuokratulot ovat tuhansia kertoja paremmat kuin jos alue olisi metsätalouskäytössä. Isoksi asian tekee myös se, että tulo tuo taloudellista turvaa vuosiksi eteenpäin, Laatikainen sanoo.

Tuulipuiston koko kaava-alue on kaikkinensa noin 30 neliökilometriä eli noin 3000 hehtaaria, josta yhteismetsän lopulliseksi vuokra-alueeksi tulee muodostumaan noin 100 hehtaaria.– Käytännössä alue, mikä menee uusien teidän ja nostokenttien rakentamiseen.

Vuokra-ajan päätyttyä Laatikainen arvelee edessä olevan uuden investoinnin ja uuden vuokrasopimuksen. Jos ei, niin vuokralainen siivoaa paikan ja purkaa voimalat.

– Joitain rakenteita sinne voi jäädä elleivät viranomaismääräykset muutu. Ne maisemoidaan maisemaan. Se ei ole mikään ongelma.

Murtotunturissa työskentelee parhaillaan noin 30 henkeä. Alueella liikkuu kaivinkoneita, pyöräkoneita, traktoreita, dumppereita, traktoreita. Työpisteitä on siellä täällä.

Kun hyppäämme autoon ja lähdemme projektipäällikkö Jaakko Aholan ja vastaavan työnjohtajan Juha-Matti Niemelän johdolla tunturiin, alueen laajuus paljastuu. Parin tunnin tutustumiskierros on noin 30 kilometriä.

Palokilkassa rakennetaan nelosvoimalan siipipukkialuetta, vitosvoimalan perustuksen sisälle asennetaan keskijännite- ja  kuitukaapeleita.

Kaivokoneenkuljettaja Toni Hirvasniemi tekee töitä sukkasillaan, radiota kuunnellen. Iin Oijärveltä kotoisin olevalle miehelle tuulivoimalatyömaat ovat tuttuja, hän on ollut mukana viidessä tai kuudessa projektissa. Posiolla hän tekee nelipäiväistä työviikkoa, asuu Auttin kylätalolla ja puoleksi työmaalla.

Murtotunturin päällä voimala numero 20 nousee huikeisiin maisemiin. Voimalan ympärille on rakennettu iso kenttä, johon komponentit voidaan laittaa asennustöiden ajaksi. Kun kaikki on valmista, voimalan lapa käy 540 metrissä merenpinnasta mitattuna.

Terrasportin Atte Kivioja harppoo viimassa sähköasematyömaalla. Ja myös kahden eri työmaan välillä. Murtotuulessa alihankkijana töitä tekevä järvenpääläisyritys työskentelee Posion lisäksi Kemijärven Nuolivaaran tuulipuistoalueella.

Talvi tekee tuloaan ja alueen viimeistelytyöt jäävät todennäköisesti kevääseen.

Kesän aikana alkaa tuulivoimaloiden pystytys, kaksi voimalaa viikossa-tahdilla.

Jaakko Ahola katselee tyytyväisenä tunturialuetta. Hän vakuuttaa, että kaikki puiston tuulivoimalat pyörittävät sähköä valtakunnan verkkoon vuoden päästä jouluna.