Punk­ki­kau­si alkoi jo: Tut­ki­jan mukaan viisi läm­pö­as­tet­ta riittää

Puutiaisten levittämien taudinaiheuttajien yleistymistä tutkitaan kansalaiskeräyksellä.

Turun yliopiston puutiaistutkimusryhmä kannustaa kansalaisia osallistumaan puutiaiskeräykseen aktiivisesti koko esiintymiskauden ajan. Näytteitä toivotaan kaikkialta Suomesta.
Turun yliopiston puutiaistutkimusryhmä kannustaa kansalaisia osallistumaan puutiaiskeräykseen aktiivisesti koko esiintymiskauden ajan. Näytteitä toivotaan kaikkialta Suomesta.
Kuva: Hanna Oksanen / Turun yliopisto

Puutiaiskausi on alkanut poikkeuksellisen aikaisin. Dosentti Tero Klemola Turun yliopiston biologian laitokselta ei kuitenkaan ihmettele niinkään puutiaisten heräämistä kuin maaliskuun hyvin leutoa säätä.

– Punkkikausi alkaa siitä, kun lumi sulaa ja lämpötila on viitisen astetta. Tällaisen lämmön vyörymisen jälkeen puutiaisten ilmestyminen ei yhtään yllätä, Klemola tiivistää.

Klemolan mukaan koko maiseman ei tarvitse olla lumeton puutiaisten heräämiseksi. Niitä ilmaantuu lumen paljastamille alueille vähitellen.

Punkkilive on Turun yliopiston ja Pfizerin yhteistyössä kehittämä karttasovellus. Tutkijat voivat kansalaisten punkkihavaintojen avulla kartoittaa puutiaisten levinneisyyttä Suomessa.

Koiran punkkipannan käyttöönottoa jo tässä vaiheessa Klemola toppuuttelee hieman.

– En ehkä välttämättä ihan vielä laittaisi, hän pohtii puutiaisten harvalukuisuuteen viitaten.

Puutiaisten heräämisen myötä kasvaa myös punkkien välittämien tautien riski. Taudinaiheuttajia selvittääkseen tutkijat pyytävät tänä vuonna kansalaisia lähettämään kohtaamiaan puutiaisia Turun yliopistolle tutkittavaksi.

Edellinen kansalaisten puutiaislähetyksiin pohjautuva keräys tehtiin vuonna 2015.

Tämän jälkeen kuluneen kymmenen vuoden aikana on tapahtunut merkittäviä muutoksia puutiaisten sekä niiden kantamien taudinaiheuttajien määrissä ja esiintymisessä Suomessa ja yleisesti Euroopassa.

Vuonna 2024 Suomessa todettiin ensimmäinen Neoehrlichia mikurensis -bakteerin aiheuttama tautitapaus. Bakteerin aiheuttamaan infektioon liittyy erityispiirteenä korkean kuumeen ja mahdollisten ihomuutosten lisäksi verisuonien sisäpinnan tulehtumista ja verisuonitukoksia.

Niinikään vuonna 2024 löydettiin Suomen ensimmäinen Hyalomma-puutiainen. Se on Välimeren seudulla elävä puutiaislaji, jonka nuoruusvaiheita saapuu keväisin Suomeen muuttolintujen mukana.

Hyalomma-puutiainen tunnetaan erityisesti vakavaa Krimin-Kongon verenvuotokuumetta aiheuttavan viruksen välittäjänä. Lämpenevät kesät mahdollistavat Suomeen saapuvien nuorten puutiaisten kehittymisen aikuisiksi, jotka lähtevät etsimään veriateriaa ja voivat näin levittää kantamiaan taudinaiheuttajia.

Kansalaiskeräystä varten on perustettu Punkkipankki-sivusto. Sivustolla on ohjeet näytteen lähettämistä varten.

Ilmoita asiavirheestä