Vajaa vuosi sitten juhannuksen jälkeisenä maanantaina Reijo Tauriainen oli aamulenkillä Kuusamossa Rukan maisemissa yhdessä vaimonsa kanssa.
Päätä särki, väsytti ja kuumekin nousi. Olisivatko eilinen usean tunnin ruohonleikkuu ja pihatyöt sekä kävelylenkki saaneet kehon käymään ylikierroksilla?
Pariskunta päätti lähteä kohti kotikaupunki Oulua.
– Vaimo kysyi, että miksi ajat noin holtittomasti, jolloin vaihdettiin kuskia. Minulla oli kaksoiskuvia, Tauriainen muistelee.
Tauriainen epäili silmän värikalvotulehdusta eli iriittiä. Se hänellä tahtoo olla kolme neljä kertaa vuodessa.
– Ajoimme suoraan silmäpolille.
Urheilullinen 68-vuotias mies ei ollut koskaan ollut sairaalassa yötä. Syntymäkin oli tapahtunut kotona Kuusamossa.
Nyt sairaalavuorokausia tulisi kerralla yli kaksi kuukautta.
Tauriaisella ei ollut iriittiä, vaan hän oli sairastunut puutiaisaivotulehdukseen ja hänen yleiskuntonsa oli menossa kovaa vauhtia alaspäin.
– Itse taudinmääritys saatiin vasta reilun kahden viikon kuluttua sairaalaan tulosta. Siinä oli vaihe, jolloin vaimoni sanoi pojalleni, että soittaa minun sisaruksille ja kertoo, että nyt on vakava paikka, Tauriainen sanoo.
Tapausmäärät nousussa
Puutiaisaivokuume tai -tulehdus eli TBE (tick borne encephalitis) on flaviviruksiin kuuluvan TBE-viruksen aiheuttama tauti.
Tautia esiintyy Suomessa etenkin rannikkoseuduilla. On arvioitu, että riskialueiden puutiaisista keskimäärin 1–2 prosenttia kantaa virusta.
Suomessa tauteja levittäviä punkkeja ovat puutiainen (Ixodes ricinus) ja taigapunkki (Ixodes persulcatus).
Puutiaisten levittämä tauti tarttuu muutamassa minuutissa punkin syljestä, jos tautia kantava puutiainen puree ihmistä.
THL:n mukaan taudin oireita ilmenee 10–30 prosentilla tartunnan saaneista. Taudinkuva on usein kaksivaiheinen.
Noin viikon kuluttua puremasta ilmaantuu ensimmäinen vaihe, jossa oireina on kuumeilua, epämääräistä pahaa oloa ja sairauden tunnetta.
Valtaosalla oireet päättyvät tähän.
Kuitenkin noin 20–30 prosentille tartunnan saaneista kehittyy taudin toinen vaihe eli varsinainen aivotulehdus. Siihen ei ole olemassa varsinaista lääkehoitoa.
– Minulle sattui vain tällainen arpa. En ole itselleni enkä ympäristölleni vihainen, Tauriainen sanoo.
TBE-tartuntojen määrät ovat olleet nousussa niin valtakunnallisesti kuin alueellisesti.
Aiemmin Pohjois-Pohjanmaalla todettiin vain muutamia yksittäisiä tapauksia, mutta vuonna 2023 tapauksia oli 16 ja vuonna 2024 jo 22.
Viime vuonna Oysissa sairaalahoidossa oli kymmenkunta TBE-potilasta. Osa heistä oli vaikeasti sairaita ja jopa tehohoidossa. Sairastuneita on ollut kaikista ikäryhmistä.
Valtakunnallisesti vuonna 2024 tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin 200 puutiaisaivotulehdustapausta (30. syyskuuta mennessä). Aiempi ennätys oli edellisvuoden 160 tapausta.
Turun yliopiston puutiaistutkija Jani Sormunen on arvioinut, että ilmaston lämpenemisen myötä nouseva Suomen keskilämpötila ja runsastuvat sateet suosivat lämpimässä ja kosteassa viihtyviä puutiaisia.
– Esimerkiksi Oulun seudulta ei vuonna 1958 löytynyt puutiaisia lainkaan, mutta vuonna 2023 sieltä raportoitiin Punkkiliveen lähes 10 000 puutiaishavaintoa. Länsirannikon muutosten taustalla vaikuttaa olevan pääasiassa idästä levinnyt taigapunkki.
Punkkilive on palvelu, jonne ihmiset voivat merkitä tekemänsä puutiaishavainnot. Vuonna 2024 sinne merkittiin niitä reilut 62 000. Tänä vuonna havaintoja on tehty pääasiassa Etelä-Suomesta, mutta myös Oulun seudulta niitä on palveluun muutamia jo kirjattu.
Punkit lähtevät liikkeelle, kun lämpötila kohoaa viiteen asteeseen.
Kuntoutus alkaa
TBE johtaa harvoin kuolemaan, sillä alle prosentti tautiin sairastuneista kuolee. Terveyskirjaston mukaan esimerkiksi vuonna 2015 tautiin kuoli kuitenkin kaksi ihmistä.
Alhaisesta kuolleisuudesta huolimatta kyseessä on raju tauti, ja suurelle osalle varsinaiseen aivokuumeeseen sairastuneista jää pitkäkestoisia keskushermosto-oireita. Osalle oireet jäävät pysyviksi.
Tauriainen oli heinäkuun loppupuolelle asti Oysin teho- ja akuuttiosastoilla. Letkuissa makaaminen oli vienyt lihasmassan ja TBE:hen usein liittyvät tyypilliset neurologiset oireet tuoneet kehoon vapinan, joka esti liikkumisen, kirjoittamisen ja alkuun jopa omatoimisen syömisen.
Kotihoitoon ei ollut asiaa, vaan Tauriainen jatkoi matkaansa Oysin vaativan kuntoutuksen osastolle.
– Olin pyörätuolipotilas, jota piti avustaa.
Kuntoutusosastolla toteutetaan Pohteen alueen vaativia toimintakyvyn arviointeja ja toimintakykyä edistäviä kuntoutusjaksoja. Arviointeihin ja kuntoutusjaksoille ohjaudutaan lähetteellä.
– Kuntoutustiimin kokoonpano määräytyy aina kuntoutujan tarpeista, mutta aika tyypillisesti siihen voi kuulua esimerkiksi fysioterapeutti, toimintaterapeutti, hoitajia sekä kuntoutuslääkäri. Myös neuropsykologi ja puheterapeutti ovat osa kuntoutustiimiä tarvittaessa, kuntoutusosaston fysioterapeutti Seija Riekki kertoo.
Riekki oli mukana Tauriaisen kuntoutustiimissä.
– Ensimmäisten vuorokausien aikana tutkimme laaja-alaisesti toimintakykyä testeillä, haastatteluilla ja havainnoimalla. Sitten yhdessä kuntoutujan kanssa laaditaan moniammatilliset kuntoutustavoitteet.
Hiihtämistä, juoksemista ja pyöräilyä harrastavalle Tauriaiselle tavoite oli selvä: hän halusi toimintakykynsä takaisin ja talveksi hiihtoladulle.
– Kuntoutus on kuntoutujalle työtä, jossa yksilö- ja ryhmäterapioita ja omatoimiharjoitteita voi olla useita kertoja päivässä, Riekki muistuttaa.
Hiihtoladulle vaikka väkisin
Kuukauden jälkeen Tauriaisen kuntoutusjakso vaativan kuntoutuksen osastolla päättyi.
– Kuntoutusosastolla laadimme kuntoutustarpeen mukaisesti jatkokuntoutussuositukset, tyypillisesti Kelalle, alueellisiin kuntoutuspalveluihin tai vakuutusyhtiöille, Riekki kertoo.
Tauriainen ohjautui alueellisiin kuntoutuspalveluihin, missä hän kävi parin kuukauden ajan. Lisäksi Tauriainen on jatkanut omaehtoista kuntoutumista Riekin, joka on toiselta ammatiltaan personal trainer, laatimalla harjoitusohjelmalla.
– Hiihtämään piti päästä, joten sitä silmällä pitäen kehoa lähdettiin vahvistamaan siihen soveltuvalla kuntosaliharjoittelulla, Riekki kertoo Tauriaisen harjoittelutavoitteista.
Riekin mukaan Tauriaisen sitoutuminen ja motivoituminen kuntoutumiseen on mahdollistanut nopean kuntoutumisen ja lopulta paluun myös hiihtoladuille alkuvaiheen merkittävistä toimintakyvyn haasteista huolimatta.
Mutta lähellä oli, että Tauriaisen hiihdot olisi hiihdetty.
– Haluan kannustaa ihmisiä ottamaan TBE-rokotteen. Ei ollut kovasta kunnosta apua tämän taudin ehkäisyssä.
Pohde suosittelee rokotusten ottamista kaikille Pohjois-Pohjanmaan rannikkoseuduilla asuville, luonnossa liikkuville henkilöille.
THL:n suositus on suppeampi. THL:n määrittelemillä riskialueilla asuvat ihmiset saavat rokotteen ilmaiseksi.