Pakkaslukemat huitelevat kolmessa kympissä ja sisältä katsoen ruokintapaikalla pyrähteleviä lintuja käy sääliksi. Paleltuvatko ne nyt kuoliaaksi? Eivät suinkaan, kertoo tutkija helpottavan tiedon.
– Lämpötila ei tapa, vaan kuormittaa, Oulun yliopiston eläinfysiologian emeritusprofessori Esa Hohtola tiivistää pakkasen vaikutukset.
Hohtolan mukaan näillä leveysasteilla talvehtivat lajit ovat oppineet sietämään kovia pakkasia vuosituhansien kuluessa. Ne ovat siis sopeutuneet kylmään.
– Jos pakkaset jatkuisivat kaksi–kolme viikkoa, se voisi olla äärirajoilla, mutta nythän ilmojen pitäisi lauhtua jo loppuviikolla, Hohtola lisää.
Oulun seudulle vasta hiljattain levinneet lajit, kuten tali- ja sinitiainen, voivat kuitenkin Hohtolan mukaan olla ihmisen ruokinnoista riippuvaisia.
Kovat pakkaset aiheuttavat silti linnuille omat kiireensä. Hohtolan mukaan pienimmät linnut joutuvat pakkasilla syömään ahkerasti koko päivän, että selviävät aina seuraavan yön yli.
Niillä on kuitenkin konstinsa energian säästämiseen. Monet pikkulinnut osaavat esimerkiksi mennä kieppiin metsäkanalintujen tavoin.
– Esimerkiksi urpiaisen ja punatulkun tiedetään menevän kieppiin. Harva on kuitenkaan päässyt tätä näkemään, ja hangen hyväksi käyttäminen voi olla yleisempää kuin tiedetään, Hohtola pohtii.
Pikkulinnut joutuvat lämmittelemään myös päivisin, ja ne menevät mielellään vaikkapa pensasaidan suojaan syömään hakemaansa siementä.
Ravinnonhakua vaikeuttaa luonnonoloissa tällä hetkellä se, että puissa on paljon lunta, joiden alta pienimmät linnut eivät saa etsittyä ruokaa.
– Lumikarsta puissa voi olla esimerkiksi hippiäisille paha juttu, samoin tiaisille, Hohtola pohtii.
Isommilla linnuilla ja nisäkkäillä yksi heikomman ravinnon päivä ei vielä ole kohtalokas. Niiden aineenvaihdunta sallii lyhyen paastonkin.
Pikkunisäkkäistä hangen alla elävillä myyrillä ei ole Hohtolan mukaan mitään hätää.
– Nyt on hyvä pakkashanki ja uutta pehmeää lunta, se eristää todella hyvin.