Geologian tutkimuskeskuksen väkeä kiertelee tänä kesänä Kuusamon Kouvervaarassa.
Pohjois-Pohjanmaan ely-keskus velvoitti viime syksynä antamallaan hallintopakkopäätöksellä GTK:ta selvittämään ja paikkaamaan vuosikymmenten takaisten malminetsintöjensä ympäristövaikutuksia.
Maastosta etsittiin toukokuussa kävellen, droneilla, valo- ja lämpökameroilla ja metallinpaljastimilla takavuosien malmikairausten jäljiltä jääneitä, vettä vuotavia kairausputkia. Kelirikon vuoksi töitä jatketaan heinäkuussa.
Luonnonsuojelijat ovat epäilleet putkista valuvan veden olevan uraanista saastunutta. Heinäkuussa alueelta mennään ottamaan lisää vesi- ja sedimenttinäytteitä, joiden laatu analysoidaan.
Kairausputki yltää sataan metriin
Kairausputken tarkoituksena on pitää kairausreikä auki mahdollisia lisätutkimuksia varten niin, ettei se sorru tai täyty maalla. Putken halkaisija on 5–8 senttiä, ja se ulottuu noin sadan metrin syvyyteen kallioon.
Nykykäytännön mukaan kairausputket suljetaan tarvittaessa tulppaamalla ja tutkimuksen jälkeen pysyvästi esimerkiksi betonoimalla mahdollisten vesivuotojen ehkäisemiseksi, mutta tuohon aikaan näin ei vielä ollut tapana, vaan putket jätettiin auki mahdollisia jatkotutkimuksia varten.
Suomen malmi oy etsi alueella kultaa 1950- ja 60-luvuilla ja Outokumpu oy kobolttia ja uraania 1970- ja 80-luvuilla. GTK jatkoi tutkimuksia 1980-luvulla.
GTK:lta on käyty tutkimassa Kouvervaaran aluetta muutaman kerran sen jälkeen, kun Kuusamossa ja Posiolla toimiva luonnonsuojeluyhdistys Kitkan viisaat ry laittoi vuonna 2017 vireille hallintopakkohakemuksen.
Hallintopakkohakemuksella tarkoitetaan sitä, että yhdistyksen mielestä GTK on rikkonut ympäristönsuojelulakia, ja se yrittää saada GTK:n vastuuseen luonnon turmelemisesta.
Ely-keskuksen viimesyksyinen päätös koski tätä hakemusta.
Kitkan viisaat ry teki alueella radioaktiivisuusanalyysejä vuosina 2013 ja 2014. Heidän tulkintansa mukaan Kouvervaaran maastoon olisi vuosien ajan ”pulpunnut uraanipitoista vettä”, joka olisi vuosikymmenten saatossa saastuttanut ympäröivää luontoa. He pitävät sitä törkeänä ympäristön turmelemisena.
Paikka, jossa malminetsintää tehtiin, on nykyisin suurimmaksi osaksi luonnonsuojelualuetta tai sijaitsee sellaisen välittömässä läheisyydessä.
GTK:n tähänastisten tutkimusten ja ely-keskuksen hallintopakkopäätöksen mukaan ainakaan ihmisiin kohdistuvaa vaaraa alueella ei näyttäisi olevan.
–Vuosina 2019–2022 olemme selvittäneet alueen vuotavien kairausputkien sijainteja, veden laatua sekä niiden alapuolisten purovesien ja -sedimenttien laatua, kertoo geologi Tiina Kaipainen, joka on projektipäällikkönä GTK:n Kouvervaarassa tänä vuonna tekemissä töissä.
Tämän vuoden alkuun mennessä alueelta on löydetty kahdeksan ympäristöön pohjavettä purkavaa kairausputkea. Etsintöjä jatketaan vielä heinäkuussa.
Seitsemän löydetyistä putkista on suljettu, mutta yhden kairausputken ympärille rakennettu kaivo esti sulkemisen. Kaivon omistajaan on oltu yhteydessä.
Putkista todella on vuotanut ympäristöön vaihtelevia määriä uraania sekä muun muassa kobolttia — mutta tilanne ei vaikuta olevan niin vakava kuin luonnonsuojeluyhdistys antaa ymmärtää.
–Tähän mennessä tutkimuksissa on käynyt ilmi, että vesi on talousvesikelpoista eli juomakelpoista, ja näin ollen kovin suurista uraanipitoisuuksista ei puhuta, toteaa ylitarkastaja Elisa Kyllönen ely-keskukselta.
Sen selvittäminen, missä määrin luontoa on ”turmeltu”, vaatii kuitenkin lisätutkimuksia, joita GTK käy tekemässä tänä kesänä.
He mittaavat, kuinka pitkälle alavirtaan löytyy kohonneita haitta-ainepitoisuuksia ja millainen kunnostustarve alueella on. Tähän asti näytteitä on otettu vain melko läheltä kairausputkia.
Ennen tämänvuotisia tutkimuksia kahden putken alapuolisista purosedimenteistä oli löydetty enemmän uraania kuin sitä on maaperässä luonnollisesti.
Kyllönen kertoo, että vaikka ei puhuta suurista määristä uraania, niin pienikin määrä pidättyy tehokkaasti orgaaniseen ainekseen, jolloin sen pitoisuus voi kasvaa purosedimenteissä pitkällä aikavälillä.
Joistain sedimenteistä oli myös mitattu normaalia suurempia määriä kuparia, kadmiumia, seleeniä, molybdeeniä ja radionuklideja.
–GTK on raportissaan todennut, että putkien sulkeminen poistaa kuormituslähteen, mutta purosedimenttien kunnostustarvetta on suositeltavaa arvioida vielä tarkemmin.
Vesi- ja sedimenttinäytteiden tulokset raportoidaan marraskuun 2024 loppuun mennessä. Kaikki tutkimukset ja mahdolliset kunnostustyöt on tarkoitus saada päätökseen vuoden 2025 aikana.
Kitkan viisat ry vaati myös esimerkiksi vaarallisesta juomavedestä kertovien varoituskylttien asentamista maastoon ja ruostuvien kairausputkien poistamista kokonaan, mutta se ei elyn päätöksen mukaan ollut tarpeen.