Metsähanhien kevätmuutto on alkanut todella aikaisin, kertoo Metsähallituksen virkistyskäytön asiantuntija Joni Partanen Liminganlahden luontokeskuksesta.
– Vähintään pari viikkoa ollaan tällä hetkellä etuajassa, Partanen laskee.
2020-luvun normaalimpi ajankohta muuton alkamiselle olisi huhtikuun puoliväli, missä siinäkin on selvää ilmastonmuutoksen aikaansaamaa varhaistumista 1990-lukuun nähden.
Kevään tähän asti suurimmassa BirdLife Suomen Tiira-havaintopalveluun Pohjois-Pohjanmaalta ilmoitetussa hanhiparvessa on ollut 5 000 lintua. Metsähanhi on ollut toistaiseksi runsain laji, mutta myös lyhytnokka- ja tundrahanhia on nähty jo satoja.
Vaikka pellot ovat hanhille lumettomat ruokailla, Liminganlahti on kuitenkin vielä jäässä. Aamuisin hanhet saapuvat pelloille Partasen havaintojen mukaan lahden suunnasta, eli ne todennäköisesti käyvät yöpymässä merenjäällä.
Muita vesilintuja on saapunut vielä niukasti.
Myös retkeilijät ja lintuharrastajat ovat Partasen mukaan liikehdinnässään pari viikkoa etuajassa.
– Kävijöitä oli jo viime viikonloppuna, joka oli hyvin vilkas, mikä ei ole normaalia maaliskuussa.
Liminganlahden luontokeskus on huhtikuussa avoinna päivittäin kello 10–16. Metsähallituksen retkeilyneuvonta on paikalla keskiviikosta sunnuntaihin.
Toukokuussa luontokeskus on Partasen mukaan avoinna vielä tuntia pidempään eli kymmenestä viiteen.
Tyrnävällä nähtiin maaliskuun viimeisenä päivänä myös lumihanhi. Se on Suomea lähinnä Pohjois-Amerikan pohjoisosissa pesivä laji, jota on kuitenkin tarhattu paljon eurooppalaisissa vesilintutarhoissa.
Huhtikuun alkupäivinä linnusta ei ilmoitettu havaintoja, mutta torstaina 3. huhtikuuta se nähtiin taas Tyrnävällä.
Suomessa havaittavat lumihanhet luokitellaan tarhakarkulaisiksi. Monilla Pohjois-Pohjanmaalla tavatuilla yksilöillä on havaittu jaloissa renkaita, jotka ovat paljastaneet tarha-alkuperän.
Näin erotat eri hanhet toisistaan
Metsähanhi
Keskikokoinen, melko tumma hanhi. Oranssit jalat, oranssissa nokassa vaihtelevasti mustaa kuviointia. Metsähanhesta esiintyy Suomessa kaksi alalajia, joista taigametsähanhi on harvinaistunut pesimälaji ja tundrametsähanhi Siperiassa pesivä läpimuuttaja.
Merihanhi
Suuri, paksukaulainen. Lennossa erottuvat kaksiväriset siivet: etureunaltaan vaaleanharmaat, takareunaltaan tummat. Nokka tukeva, kokonaan oranssinpunainen. Pesimälaji rannikolla.
Lyhytnokkahanhi
Muistuttaa metsähanhea, josta eroaa mm. harmaan selän ja lyhyemmän kaulan perusteella. Nokka lyhyt, pääosin musta, kärjessä punertavaa. Jalat vaaleanpunaiset. Levähtää Oulun seudulla muuttomatkallaan tuhatmäärin.
Tundrahanhi
Hieman metsähanhea pienempi. Parhaita tuntomerkkejä vaaleanpunainen nokka, laaja valkoinen otsa ja vatsan mustat, isot poikkikuviot. Levähtää Oulun seudulla muuttomatkallaan Venäjälle, suurimmissa parvissa yli tuhat lintua.
Kiljuhanhi
Muistuttaa paljon tundrahanhea, mutta on tätä pienempi. Eroavaisuuksia valkoisen otsan ulottuminen päälaelle asti, keltainen silmärengas, pienempi nokka ja pienemmät mustat vatsalaikut. Hyvin harvinainen läpimuuttaja.
Kanadanhanhi
Suurin Suomen hanhilajeista. Selkäpuoli ruskehtava, kaula ja pää mustat, leuan alla iso valkea laikku. Harvalukuinen pesimälaji.
Valkoposkihanhi
Keskikokoinen laji, jolla musta kaula ja rinta. Pää lähes kokonaan valkoinen. Selkäpuoli harmaa. Harvalukuinen pesimälaji rannikolla, muuttoaikana Pohjois-Pohjanmaalla levähtää myös arktisilla alueilla pesivän kannan lintuja.
Sepelhanhi
Pieni ja tumma. Alaperä valkea, samoin kaulan sivulla erottuva laikku eli sepel. Pää kokonaan musta. Hyvin harvinainen läpimuuttaja.
Harvinaisuudet
Pohjois-Pohjanmaalla satunnaisesti tavattuja hanhilajeja ovat pikkukanadanhanhi, punakaulahanhi, tiibetinhanhi ja lumihanhi. Mikään lajeista ei ole maakunnassa vuosittainen vierailija. Tiibetin- ja lumihanhea on tarhattu puistolintuina etelämpänä Euroopassa pitkään ja osa Suomessa tavatuista linnuista on tarha-alkuperää.