Kahden viikon takainen puolukkareissu oli kuusamolaiselle Toivo Kämäräiselle, 71, kohtalokas. Mies joutui ärhäkkään poron pahoinpitelemäksi, minkä seurauksena hän on edelleen pahoin loukkaantunut. Muistona kohtaamisesta on pään kolme tikattua haavaa, kaulan pitkä haava, pieni kallonmurtuma ja murtunut peukalo.
– Hengenlähtö oli lähellä. Ajattelin, että tähänkö se elämä päättyi, Kämäräinen muistelee kohtaamisen aikana päässä pyörineitä ajatuksia.
Tapaus sattui Kuusamossa kaksi viikkoa sitten tiistaina. Innokas marjastaja oli ämpäreineen Kuusamossa hakkuuaukealla, kun yhtäkkiä huomasi suuren hirvaan kolmen metrin päässä.
Eläin oli onnistunut hiipimään Kämäräisen viereen ilman, että tämä oli kuullut siitä pienintäkään ääntä.
– Katsoin sitä ja se tuli heti päälle. Se kaatoi minut maahan ja työnteli aurausvakoja pitkin, Kämäräinen muistelee.
Yhden kerran Kämäräinen pääsi nousemaan yrittäen mennä suojaan onnistumatta siinä. Hirvas jatkoi miehen kuljettamista maassa.
– Jossain vaiheessa sain kiinni sarvesta. Pidin molemmin käsin kiinni sarvesta, että se ei pääsisi puhkaisemaan rintaa. Siinä onnistuin, mies jatkaa.
Lopulta hirvas luovutti tuijottaen Kämäräistä muutaman metrin päästä.
– Minä yritin olla liikkumatta ja hiljaa, maata paikallaan maassa. Se varmaan katsoi, että tuosta ei ole enää vaaraa ja lähti kävelemään hitaasti pois.
Kamppailun kestoa Kämäräinen ei osaa arvioida, mutta rankka se oli, sillä Kämäräinen kertoo haukkoneensa happea sen jälkeen ainakin kymmenen minuutin ajan.
– Ikäisekseni minulla on hyvä kunto, koska marjastan paljon. Nyt huohotin pitkään, sillä taistelu oli niin ankara.
Toettuaan Kämäräinen otti sangot ja poimurin ja lähti verta valuvana ja läpimärkänä kävelemään tien varteen, jossa hänen autonsa oli.
– Silmälasit katosivat ja ne ovat vielä siellä jossain, samoin lätsä. Ajattelin, että niitä ei passaa alkaa hakemaan, jos meinaan selvitä hengissä.
Tien varteen oli kilometrin matka. Kävelemään hän pystyi, sillä jalkoihin tuli vain pintaruhjeita.
– Vähän ennen kuin pääsin autotielle, johon oli tarkoitus tilata ambulanssi, menin kyljelleen maahan ja aloin etsiä kännykkää.
Kastunut kännykkä avautui toisella yrittämällä, ja Kämäräinen sai tilattua ambulanssin.
Hänet vietiin Kuusamon terveyskeskukseen, josta siirrettiin vielä saman illan aikana ambulanssilla Ouluun sairaalaan. Siellä hän oli osastolla hoidettavana muutaman päivän, minkä jälkeen hänet siirrettiin taas Kuusamon terveyskeskukseen.
Kämäräinen on edelleen pahoin loukkaantunut, mutta pääsi maanantaina pois terveyskeskuksesta. Yleisvointiaan hän kuvailee yhä heikoksi.
– Tuntui, että äkkiä meni 20 vuotta vanhemmaksi. Omat liikkeet ovat nyt samanlaiset kuin 93-vuotiaalla isällä.
Vaikka tapaus oli hurja, ei Kämäräinen anna sen vaikuttaa hänen luonnossa liikkumiseensa. Tällä vuodelle yli tuhat kiloa luonnonmarjoja kerännyt mies aikoo marjastaa jatkossa.
– Vaikka oli näin huono tuuri, niin oli onni mukana, että selvisin. Vaikka olin niin kaukana tiestä, selvisin sinne, ja kastunut kännykkäkin toimi. Sen jälkeen kännykkä ei ole toiminut ollenkaan. Voisi sanoa, että suojelusenkeli oli mukana.
Vielä Kämäräinen ole vienyt asiaa eteenpäin, mutta tarkoitus on.
– Kunhan kunto paranee, niin sitten olen yhteydessä poromiehiin.
Porojen hyökkäykset ihmisiä kohtaa ovat harvinaisia, vaikka niitä tapahtuu aina toisinaan syksyisin rykimäaikaan. Vielä harvinaisempaa on se, että seuraukset ovat vakavat.
– Ne ovat harvinaisia. Ei niitä ihan joka vuosi tapahdu. Tiedän muutaman tapauksen, joka on vaatinut ihan lääkärihoitoa, kertoo paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Ollila.
Samaa kertoo kuusamolainen Juha Kujala, Oivangin paliskunnan poroisäntä.
– Vuosien varrella on ollut meidän paliskunnassa joitain yksittäisiä tapauksia. En muista, että kukaan olisi loukkaantunut vakavasti, vaan ne ovat olleet enemmänkin sellaisia säikähdyksiä tai pintaruhjeita, Kujala muistelee.
Kujalan huomauttaakin, että jos kohtaa luonnossa vähänkään vihaisen poron, on siitä syytä ilmoittaa heti poromiehille.
– Meillä on nollatoleranssi näihin. Jos tiedetään, että joku hirvas käyttäytyy aggressiivisesti ja uhkaa ihmistä, me kyllä käymme välittömästi ampumassa sen. Se ei ole leikin asia. Sen takia toivon, että tieto tulisi heti poromiehille.
Kujalan mukaan heille on tälle syksylle tullut yksi ilmoitus uhmakkaasti käyttäytyvästä porosta.
– Poro on käyty poistamassa alueelta. Se ei käynyt kenenkään päälle. Liikuskeli ja tuli vähän kohti, mutta ei käynyt päälle. Kesällä ammuimme poron, joka uhitteli koiran ulkoiluttajia.
Meneillään oleva porojen rykimä, eli kiima-aika, saa hirvaat käyttäytymään arvaamattomasti, sillä ne pyrkivät pitämään kilpailevat urokset loitolla.
– Nyt kannattaa välttää porotokkaa ja mennä eri suuntaan. Iso hirvas voi ääritilanteessa kokea jopa ihmisen uhaksi ja sen takia poroja pitää lähestyä erittäin varoen. Mieluummin kannattaa olla lähestymättä ollenkaan, Kujala painottaa.
– Normaalioloissa hirvas vartioi omaan haaremiaan ja kiertää sitä ympäri ja pysyy sen matkassa. Jos hirvas erkanee tokasta ja lähtee tulemaan kohti, tietää että silloin on syytä olla todella varovainen, Kujala jatkaa.
Ollila puolestaan vinkkaa pitämään ääntä luonnossa liikkuessaan.
– Se auttaa sekä porojen että muiden eläinten kohdalla. Kun tekee itsensä huomattavaksi, onnistuu yleensä jo välttämään kaikenlaiset kohtaamiset.