Poik­keuk­sel­li­nen lu­mi­vyö­ry­ris­ki poh­joi­sen tun­tu­reil­la – Vyö­rya­sian­tun­ti­ja: Heik­ko­ja lumia on nyt kaik­kial­la

Lumivyöryriski on nyt huomattava useilla Lapin tuntureilla. Arkistokuvassa lumivyöryn jälkiä Ylläksellä.
Lumivyöryriski on nyt huomattava useilla Lapin tuntureilla. Arkistokuvassa lumivyöryn jälkiä Ylläksellä.
Kuva: Armi Auvinen

Lumivyöryjen riski on tällä hetkellä poikkeuksellisen suuri pohjoisen tunturialueilla.

Lumivyöryjä havaittiin lauantaina ainakin Kilpisjärven Saanalla sekä Mallan luonnonpuiston alueella.

Ilmatieteen laitoksen lumivyöryennusteen mukaan lumivyöryjen riski on huomattava Kilpisjärvellä ja Saariselällä. Tämä tarkoittaa, että erittäin suuretkin luonnolliset lumivyöryt ovat mahdollisia, ihmisen laukaisemat todennäköisiä.

Viikonloppuna myös muilla pohjoisen tuntureilla lumivyöryjen riski oli huomattava, nyt riski on Ilmatieteen laitoksen mukaan kohtalainen. Tällöin erityisesti jyrkissä maastonkohdissa ihmisen laukaisemat vyöryt ovat mahdollisia, joten tarkkaavaisuutta maastossa kulkemiseen tarvitaan.

Suomen syvimmässä kurussa, Pyhän Isokurussa tapahtui viime viikolla lumivyöry, jonka oli aiheuttanut kielletyllä alueella kulkenut laskija. Lumivyöryn aiheuttaja on jäänyt tuntemattomaksi.

Metsähallitus kehottaa retkeilijöitä seuraamaan viranomaisten tiedotusta ennen tunturiin lähtöä sekä tukeutumaan liikkumisessa merkittyihin talvireitteihin.

Ilmatieteen laitos ennustaa lumivyöryjen esiintymistä Pohjois-Suomessa kuudella tunturialueella: Ruka, Luosto-Pyhä, Ylläs-Levi, Ounas-Pallas, Saariselkä ja Kilpisjärvi.

Syynä epästabiili lumipeite

Lumivyöryjä näkyy nyt todella paljon, vahvistaa Kilpisjärvellä asuva lumivyöryteknikko ja lumiturvallisuuskouluttaja Ville Eskonen.

Eskonen on havainnut vyöryjä Saanatunturilla, Pikku-Mallalla, Kolttapahdalla sekä Ruotsin puolella Tuipalilla.

– Vähän joka ilmansuunnassa on nyt nähtävillä, että on heikot lumet.

Saanatunturin lumivyöryt ovat olleet niin sanottuja laattavyöryjä.
Saanatunturin lumivyöryt ovat olleet niin sanottuja laattavyöryjä.
Kuva: Ville Eskonen

Kaikki Eskosen näkemät vyöryt ovat olleet laattavyöryjä. Ne tunnistaa repeämälinjasta, jonka alapuolelta lumet ovat valuneet kasaan.

– Parina viime vuotena lumet ovat olleet stabiilimmat, koska on ollut lauhempaa ja lunta on satanut paljon. Nyt oli kohtuullisen vähäluminen keskitalvi ja hurjan kovat pakkaset, se tekee lumipeitteestä paljon epästabiilimman, kertoo Eskonen.

Alkuviikosta pintakuuran päälle satoi parikymmentä senttiä raskasta lunta, ja tuuli on voinut kasata paikoitellen vieläkin enemmän. Eskonen epäilee, että pintakuurakerros on romahtanut uuden lumen painosta.

Lumivyöryn synnyssä ratkaisee maaston jyrkkyys. Pienelläkin korkeuserolla voi olla jyrkkiä kohtia.

– Tunturiin kannattaa aina lähteä, mutta kannattaa pysyä riittävän loivilla alueilla, sanoo Eskonen.

Fakta

Kuusi vinkkiä kohonneen lumivyöryriskin aikaan

1. Kulje merkityillä reiteillä tai hiihtokeskuksen rinnealueella.

2. Lumivyöryvaara saattaa vaikuttaa joidenkin reittien käyttöaikaan. Tarkista reitin käyttöaika sekä mahdolliset varoitukset reitin varrella. Osa reiteistä voi myös olla suljettuina koko talvikauden.

3. Kulje loivemmilla, alle 25 asteen, alueilla, kaukana jyrkistä rinteistä.

4. Kulje harjanteita ja korkeampia muotoja pitkin.

5. Ole erityisen tarkkana luonnonvaraisilla rinteillä huonolla näkyväisyydellä – ympärillä olevan maaston arviointi on hankalaa.

6. Tiedä missä olet. Lue karttaa ja käytä puhelimen maastokarttasovelluksia. Älä tukeudu pelkästään puhelimeen, vaan ota mukaan myös paperikartta.

Lähde: Metsähallitus
-
Kuva: Miila Kankaanranta
Ilmoita asiavirheestä