Huuhkaja hyökkäsi Limingassa Katri Komulaisen niskaan Limingassa tällä viikolla. Metsässä koiransa kanssa lenkillä ollut nainen näki huuhkajan, joka istui puussa ja antoi varoitusääniä.
– Minulla oli kännykkä kädessä, koska olin uudella reitillä ja katsoin siitä karttaa. Otin sitten siitä vähän videota ja pari kuvaa ja jatkoin matkaa, hän kertoo.
Pian tuntui kuin hiekkasäkki olisi iskeytynyt takaraivoon.
– En tuntenut kynsiä siinä vaiheessa. Huomasin kynsien tekemät haavat vasta myöhemmin.
Puun suojaan hakeutunut Komulainen mietti keinoja poistua tilanteesta ilman uutta iskua. Kännykästä soitettu musiikki hätisti petolinnun tiehensä ja hän pääsi poistumaan autolleen.
Limiganlahden luontokeskuksen asiakasneuvoja, biologi Tanja Jylänki kertoo, että huuhkajan hyökkääminen ihmisen kimppuun ei ole tyypillistä.
– Huuhkaja yleensä lähinnä pelottelee ylilennoilla tai muulla uhkaavalla käytöksellä. Eli ei se kovin yleistä ole. Ajatellaan, että viirupöllö on aggressiivisempi ja käy helpommin kimppuun. Mutta jos oikein lähelle huuhkajan poikasia sattuu joutumaan, huuhkajakin voi käydä päälle. Niitä poikasia ei välttämättä näe hirveän hyvin.
Jylängin neuvo metsässä liikkuville on yksinkertainen:
– Kun menee metsään, kannattaa kuunnella luonnon ääniä, eikä äänikirjaa tai musiikkia isolla. Näin pystyy välttämään yhteentörmäykset eläinten kanssa ja kuulee mahdolliset varoitusäänet.
Linnuilla ei ole tyypillisesti kiinnostusta ihmiseen. Ne ovat ihmisarkoja, eivätkä tule mielellään ihmisen lähelle. Linnuilla on keskinäiset reviirit, joita ne puolustavat toisiaan vastaan. Pesimä- ja poikima-aikana tilanne on kuitenkin toinen.
– Kun poikaset ovat lentokyvyttömiä, useat lajit ovat varppeillaan ja häätävät itseään huomattavasti isompia pois reviiriltä.
Oletettavasti myös Limingan huuhkajalla oli poikaset lähistöllä ja se yritti käytöksellään suojella niitä.
– Huuhkajalla on oikeus olla metsässä ja suojella poikasiaan. Meidän ihmisten tulisi vähän skarpata ja havainnoida luontoa, ettei tulisi näitä epämiellyttäviä tapahtumia. Huuhkajan raatelukynsillä saa pahoja naarmuja aikaan.
Lintujen kohtaamiseen voi varautua opettelemalla tunnistamaan myös lajin varoitusäänet.
– Olemme oppineet tunnistamaan linnut soidinäänen perusteella. Linnuilla on kuitenkin monia muitakin ääniä, joilla varoitetaan muun muassa petolinnuista ja vaarasta. Ne voivat olla kimeämpiä ja nopeampia tai jopa matalia möreitä murahduksia, kuvailee Jylänki.
Jos metsässä liikkuja kohtaa uhkaavasti käyttäytyvän linnun, paras tie selvitä tilanteesta on poistua paikalta.
– Jos vaan pääsee, kannattaa poistua paluusuuntaan. Annetaan linnuille pesimärauha.
Katri Komulaisen päätä särkee edelleen. Lääkärin määräämä antibiootti jatkuu vielä, mutta haavat alkavat olla parempana.
– Jos tulee vastaava tilanne uudestaan, painun hyvin nopeasti takavasemmalle, vaikka tulisi tuplalenkki. Menen puun suojaan ja katson taakse, jotta näen, lähteekö lintu lentämään perään.
Tarkkaa kohtaamispaikkaa Komulainen ei halua kertoa, jotta poikaset saavat kasvurauhan. Virkkulan maastopyöräreiteillä kannattaa kuitenkin pitää aistit valppaina.
Asiasta uutisoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat torstaina.