Suuri osa pohjoisen erittäin uhanalaisista raakkukannoista eli jokihelmisimpukoista on vaarassa hävitä lähitulevaisuudessa, Metsähallitus kertoo.
Syyt kantojen huonoon tilaan ovat tiedossa. Raakkujen elinympäristöt ovat heikentyneet tuntuvasti vesistörakentamisen ja jokien liettymisen seurauksena.
Raakkukantojen pelastaminen on Metsähallituksen mukaan kuitenkin mahdollista, mikäli lajin lisääntymiselle välttämättömät lohikalakannat saadaan palautettua ja raakun heikentyneitä vesielinympäristöjä samalla elvytettyä haitallisista maankäyttötavoista luopumalla.
Inarissa ja Sodankylässä virtaava Luttojoki on ollut tunnettu raakuistaan, mutta joen raakkukanta on sukupuuton partaalla. Simpukoiden lisääntyminen on estynyt jo 1960-luvulta lähtien, kun Jäämeren lohen nousuyhteys katkesi.
Luttojoen raakkukantaa on koetettu elvyttää istuttamalla laitoksessa kasvatettuja pikkusimpukoita takaisin kotijokeensa.
Metsähallituksen hankkeessa selvitettiin raakkukantojen olemassaoloa. Laajoissa tutkimuksissa havaittiin myös lisääntyviä populaatioita ja löydettiin 14 uutta esiintymää.
Lisääntyvä jokihelmisimpukkakanta kertoo Metsähallituksen mukaan vesistöalueen erinomaisesta ekologisesta tilasta. Simpukka puhdistaa tehokkaasti vettä suodattaessaan siitä itselleen ravintoa, ja tarjoaa lisäksi kasvualustan ja ravintoa monelle muulle jokielinympäristön lajille.