Poh­joi­sen jo­ki­hel­mi­sim­pu­kat ovat hä­viä­mis­vaa­ras­sa – Lo­hi­ka­lo­jen pa­laut­ta­mi­nen voisi pe­las­taa myös raakut

Raakkukantojen pelastaminen on Metsähallituksen mukaan kuitenkin mahdollista, mikäli lajin lisääntymiselle välttämättömät lohikalakannat saadaan palautettua ja raakun heikentyneitä vesielinympäristöjä samalla elvytettyä haitallisista maankäyttötavoista luopumalla.

Inarissa ja Sodankylässä virtaava Luttojoki on ollut tunnettu raakuistaan, mutta joen raakkukanta on sukupuuton partaalla. Simpukoiden lisääntyminen on estynyt jo 1960-luvulta lähtien, kun Jäämeren lohen nousuyhteys katkesi.

Luttojoen raakkukantaa on koetettu elvyttää istuttamalla laitoksessa kasvatettuja pikkusimpukoita takaisin kotijokeensa.

Lue lisää: “Lut­to­joen raak­ku­jen lapset pää­si­vät lai­tok­sel­ta kotiin” – Hel­mi­sim­pu­kat aloit­te­le­vat jopa 250-vuo­tis­ta elä­mään­sä Inarin puh­tais­sa ja erä­mai­sis­sa vesissä

Metsähallituksen hankkeessa selvitettiin raakkukantojen olemassaoloa. Laajoissa tutkimuksissa havaittiin myös lisääntyviä populaatioita ja löydettiin 14 uutta esiintymää.

Lisääntyvä jokihelmisimpukkakanta kertoo Metsähallituksen mukaan vesistöalueen erinomaisesta ekologisesta tilasta. Simpukka puhdistaa tehokkaasti vettä suodattaessaan siitä itselleen ravintoa, ja tarjoaa lisäksi kasvualustan ja ravintoa monelle muulle jokielinympäristön lajille.