Pohjoisen Suomen merikotkakanta kasvaa edelleen. Sääksisäätiön vapaaehtoiset pesätarkastajat ovat kesän mittaan käyneet läpi Suomen tunnetut merikotkan reviirit ja löytäneet 623 asuttua pesää. Tämä on samaa tasoa edellisvuosien kanssa, mutta poikasten kasvatus onnistui merikotkilla tavallista paremmin ja isoiksi varttui ainakin 629 poikasta, joka on vähän enemmän kuin viime vuosina.
Kanta näyttää hitaasti kasvavan sisämaassa, etenkin Lapissa, Koillismaalla ja Kainuussa. Merialueilla ei kasvua ole enää havaittavissa, vaan uusia reviireitä syntyy suunnilleen samaa tahtia kuin vanhoja autioituu.
Kesällä 2022 Kainuussa ja Koillismaalla pesi 36 merikotkaparia ja Lapissa 80. Pohjanlahdella, Perämeri mukaan lukien, pesi 138 paria. Varsinais-Suomen, Ahvenanmaan ja Merenkurkun saaristoissa pesii noin 60 prosenttia maamme merikotkista ja sisämaassa neljäsosa.
Merikotkan kannankasvun taustalla ovat muun muassa myrkkyjen, kuten DDT:n, kieltäminen vuosikymmeniä sitten, Itämeren rehevöityminen ja tämän aiheuttama runsas ravinnontarjonta sekä vainon loppuminen.
Merikotkia kuolee kuitenkin vuosittain muun muassa lyijyn aiheuttamiin myrkytyksiin, tuulivoimaloiden lapoihin ja lintuinfluenssaan. Ruokaviraston ylläpitämän seurannan mukaan vuonna 2021 todettiin viisi varmistettua merikotkan kuolemaa lintuinfluenssaan ja vuonna 2022 toistaiseksi neljä, mutta valtaosan kuolleista merikotkista tiedetään jäävän löytymättä ja tutkimatta.
Merikotkan lisäksi merimetso ja valkoposkihanhi ovat yleisiä lintuinfluenssaviruksen uhreja.
1970-luvulla alkanut suojelu pelasti Suomen merikotkakannan. Kun WWF:n merikotkatyöryhmä perustettiin vuonna 1973, Suomessa eli vain noin 35 pesivää merikotkaparia ja nekin olivat ympäristömyrkkyjen takia melkein lisääntymiskyvyttömiä. Esimerkiksi vuonna 1975 kuoriutui ainoastaan neljä poikasta.
Nykyään merikotkan suojelua, seurantaa ja tutkimusta koordinoi ja ohjaa Sääksisäätiön merikotkatyöryhmä. Työssä on mukana yli sata lintuharrastajaa eri puolilla maata.