-

Su­kel­ta­jat puh­dis­ta­vat ui­ma­ran­to­ja

Rovaniemen Urheilusukeltajien rantojenpuhdistustalkoot päättyivät Ounaskosken uimarannalle. Seurasimme, kuinka joen pohja puhdistetaan lasinsiruista, uimavaatteista ja autonrenkaista.

Rovaniemen Urheilusukeltajien rantojenpuhdistustalkoot päättyivät Ounaskosken uimarannalle. Seurasimme, kuinka joen pohja puhdistetaan lasinsiruista, uimavaatteista ja autonrenkaista.

Kemijoen varrella käy hyytävä tuuli, mutta sukellusvarusteita ylleen kiskovia Rovaniemen Urheilusukeltajien jäseniä se ei hetkauta.

Sukellusseura puhdistaa vuosittain talkootyönä Rovaniemen kaupungin uimarannat roskista. Vuoden viimeinen projekti on suosittu Ounaskosken uimaranta.

Sukeltajat liikkuvat pareittain. Rannalla suoritetaan paritarkastus, jossa jokainen katsoo, että parin varusteet on laitettu asianmukaisesti. Lamppujen ja letkujen toimivuutta kokeillaan.

Parin yhdistää välinaru. Ounaskosken uimarannan vedessä näkyvyys on huono, eikä veden alla voi jutella, joten naru on sekä turvavaruste että yhteydenpitoväline.

Pekka Iivari auttaa maassa istuvaa Vertti Aulaa sukellusvarusteiden päälle kiskomisessa. Varusteiden pukeminen ja riisuminen ovat paljon aikaa vievä osa laitesukellusta, jossa sukeltajat auttavat toisiaan kaikenlaisten vetoketjujen ja kiinnitysten kanssa.
Pekka Iivari auttaa maassa istuvaa Vertti Aulaa sukellusvarusteiden päälle kiskomisessa. Varusteiden pukeminen ja riisuminen ovat paljon aikaa vievä osa laitesukellusta, jossa sukeltajat auttavat toisiaan kaikenlaisten vetoketjujen ja kiinnitysten kanssa.
Kuva: Annika Pitkänen
Pekka Iivari ja Vertti Aula suorittavat varusteiden paritarkastusta. Harrastuksen voi aloittaa sukellusseuralta lainattavilla varusteilla. Kokeneiden sukeltajien mukaan siihen kuitenkin hurahtaa helposti, ja silloin moni kuluttaa kalustoon tuhansia euroja.
Pekka Iivari ja Vertti Aula suorittavat varusteiden paritarkastusta. Harrastuksen voi aloittaa sukellusseuralta lainattavilla varusteilla. Kokeneiden sukeltajien mukaan siihen kuitenkin hurahtaa helposti, ja silloin moni kuluttaa kalustoon tuhansia euroja.
Kuva: Annika Pitkänen

Roskat pois rannalta ja vedestä

Kun sukeltajat painuvat veden alle, rannalta katselijalle heidän sijaintinsa osoittaa vain pinnalla näkyvä kuplavana.

Matalassa rannassa sukeltaja etenee hitaasti pohjaa pitkin ja etsii asioita, jotka eivät sinne kuulu. Roskat kerätään verkkokassiin. Varustukseen kuuluva kompassi ja joen virtaus auttavat pitämään oikean suunnan.

Pinnalle noustessa sukeltajaa ovat rannalla vastassa pinta-avustajat, jotka keräävät roskat jätesäkkeihin ja puhdistavat odotellessa ranta-aluetta.

Yksi heistä on Kai-Matti Niukkanen. Hän on seuran jäsen, ja puhdisti vuosi sitten samaa rantaa vedestä käsin. Nyt hän toipuu jalkavammasta ja on siksi pinta-avustajana.

Pinta-avustajat ovat varautuneet viimaan tuulitakein ja pipoin, vaikka eletään kesäkuun puoliväliä.

– Tällaisella säällä rantojen puhdistus on helpompaa. Viime vuonna oli lämmin päivä, ja täällä oli niin paljon uimareita, että rantavesi oli todella sameaa pohjasta nousevan hiekan takia, Niukkanen kertoo.

Eetu Körkkö on valmiina sukeltamaan Kemijoen pohjaan. Laitesukeltajat ovat pinnan alla pitkiä aikoja kerrallaan.
Eetu Körkkö on valmiina sukeltamaan Kemijoen pohjaan. Laitesukeltajat ovat pinnan alla pitkiä aikoja kerrallaan.
Kuva: Annika Pitkänen
Pinta-avustajana toimiva Minttu Kariniemi-Aula huomioi, että tänä vuonna Ounaskosken uimarannalta löytyi harvinaisen vähän roskaa. Etenkin lasiroska on vähentynyt tölkkijuomien yleistyessä, mikä tekee rannoista turvallisempia.
Pinta-avustajana toimiva Minttu Kariniemi-Aula huomioi, että tänä vuonna Ounaskosken uimarannalta löytyi harvinaisen vähän roskaa. Etenkin lasiroska on vähentynyt tölkkijuomien yleistyessä, mikä tekee rannoista turvallisempia.
Kuva: Annika Pitkänen

Tilanne parantunut viime vuosina

Rantahiekkaan ja joen pohjaan päätyy kaikenlaista törkyä. Jätesäkkeihin nostetaan muun muassa autonrengas, kaulakoru ja litiumparisto.

Valitettavasti myös teräviä roskia löytyy: yksi partaterä, ja niin rikkinäisiä kuin ehjiäkin lasipulloja.

– Terävien esineiden löytäminen on siinä mielessä ilahduttavaa, että tietää, etteivät ne sitten ole kenenkään tassuissa, talkoita vetävä Rovaniemen Urheilusukeltajien puheenjohtaja Vertti Aula toteaa.

Hänen mukaansa tyypillisiä uimarantojen löytöjä omat uima-asut, vaatteet, uimalasit, snorkkelit ja rantalelut. Lisäksi löytyy paljon lasia, ilotuliteroskaa, nuuskarasioita ja -pusseja, tupakantumppeja, sekä elintarvikepakkauksia ja muuta muoviroskaa.

– Tänä vuonna törkyä on ollut kautta linjan vähemmän kuin ennen. Ylipäätään roskamäärä on ollut vähentymään päin muutaman vuoden ajan. Ehkä se kertoo ihmisten asenteenmuutoksesta roskaamista kohtaan, Aula iloitsee.

Hanne Palovaaralla on mukanaan laitesukellusvarusteiden sijaan snorkkeli, jonka avulla osa sukeltajista tutkii rannan matalammat osuudet, kun laitesukeltajat menevät syvemmälle. Palovaara on juuri löytänyt pohjasta litiumpariston.
Hanne Palovaaralla on mukanaan laitesukellusvarusteiden sijaan snorkkeli, jonka avulla osa sukeltajista tutkii rannan matalammat osuudet, kun laitesukeltajat menevät syvemmälle. Palovaara on juuri löytänyt pohjasta litiumpariston.
Kuva: Annika Pitkänen
Ounaskosken uimarannan roskasaaliista löytyy lasia, tölkkejä, muoviroskaa, paperia, pahvia, nuuska- ja tupakkaroskaa, purukumia, vaatteita ja asusteita, ilotuliteroskaa, leluauto, partaterä sekä autonrengas.
Ounaskosken uimarannan roskasaaliista löytyy lasia, tölkkejä, muoviroskaa, paperia, pahvia, nuuska- ja tupakkaroskaa, purukumia, vaatteita ja asusteita, ilotuliteroskaa, leluauto, partaterä sekä autonrengas.
Kuva: Annika Pitkänen

Seura tienasi ympäristöpalkinnon

Vuosittainen puhdistustyö on kaupungin urakoitsija Alltimen tilaamaa, ja se toimii varainhankintana seuran toiminnan hyväksi.

– Tämä on urheilusukellusseuralle juuri sopivaa varainhankintaa. Homma on mieluisaa ja uudet laitesukeltajat pääsevät harjoittelemaan helpoissa, matalissa vesissä, kertoo Vertti Aula.

Hän on harrastanut sukellusta vuodesta 2002 ja käynyt lukuisissa puhdistustalkoissa. Vuosittaisia talkoita on pidetty jo vuodesta 2010 asti.

Vuonna 2021 seura sai Sukeltajaliiton ympäristöpalkinnon tunnustuksena säännöllisestä rantojenpuhdistustyöstään. Talkoot herättävät suuria tunteita myös ohikulkijoissa.

– Monet ärsyyntyvät aluksi siitä, että laitesukellusvarusteita kuljettavat automme on pysäköity rannalle. Kun he huomaavat, mitä teemme, ovat he yleensä kiinnostuneita ja otettuja asiasta, Aula kertoo.

Matias Barsk ja Hannu-Pekka Alasuutari kuuluvat Rovaniemen Urheilusukeltajiin. Seuraan kuuluu monen ikäistä väkeä, lapsillekin on omat ryhmänsä. Alkuun laitesukelluksessa pääsee osallistumalla seuran lajikokeiluun ja peruskurssille.
Matias Barsk ja Hannu-Pekka Alasuutari kuuluvat Rovaniemen Urheilusukeltajiin. Seuraan kuuluu monen ikäistä väkeä, lapsillekin on omat ryhmänsä. Alkuun laitesukelluksessa pääsee osallistumalla seuran lajikokeiluun ja peruskurssille.
Kuva: Annika Pitkänen
Pekka Iivari poseeraa sukellusvarusteisiin sonnustautuneena. Hänellä on yllään märkäpuku, joka riittää kesäkeleillä sukeltamiseen, mutta kylmimpiin vesiin tarvitaan vettä eristävä kuivapuku.
Pekka Iivari poseeraa sukellusvarusteisiin sonnustautuneena. Hänellä on yllään märkäpuku, joka riittää kesäkeleillä sukeltamiseen, mutta kylmimpiin vesiin tarvitaan vettä eristävä kuivapuku.
Kuva: Annika Pitkänen
Sukellusseura

Rovaniemen Urheilusukeltajat ry

Rovaniemen Urheilusukeltajat on Pohjois-Suomen suurin sukellusseura ja kuuluu valtakunnalliseen Sukeltajaliittoon.

Seura on perustettu vuonna 1975. Jäseniä on tällä hetkellä 163.

Seura järjestää vuosittain lajikokeiluja sekä sukelluksen peruskursseja. Niillä pääsee alkuun harrastuksessa.

Lisäksi pidetään erilaisia jatkokursseja, tapahtumia ja leirejä sekä Rovaniemen lähivesistöillä että jopa ulkomailla asti.

Seura puhdistaa joka vuosi Rovaniemen kaupungin uimarantoja Alltimen tilaamana työnä. Jäsenet osallistuvat talkoolaisina ja palkkio menee seuran varainhankintaan.

Tämän vuoden puhdistuskohteet olivat Puistolampi, Vaaranlampi, Norvajärvi, Salmijärvi, Keinuvuopaja, Ylikylä, Ounaspaviljonki, Vaarala, Otvotie, Tammanlaakso, Alakorkalo, Paavalniemi ja Ounaskoski.

Seuran puheenjohtaja Vertti Aulan mukaan eniten roskaa löytyy Ounaskosken uimarannalta sen suuren koon ja suosion takia. Keinuvuopajassa, Ylikylässä, Tammanlaaksossa ja Vaaralassa oli vähän roskaa.

Ounaskosken uimaranta odottaa nyt uimareita ja auringonpalvojia entistä puhtaampana ja turvallisempana.
Ounaskosken uimaranta odottaa nyt uimareita ja auringonpalvojia entistä puhtaampana ja turvallisempana.
Kuva: Annika Pitkänen
Ilmoita asiavirheestä