Keskustelu tienvarsien niitoista on nyt käynnissä Lapissa. Etelä-Lapissa tienvarsia niitetään tavallisesti kaksi kertaa kesässä.
Luonnonsuojelujärjestöt ovat vaatineet, että maanteiden tienpientareet tulisi niittää vain kerran loppukesästä luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi. Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Tapani Veistola toivoo, että kukat, jotka ovat monille hyönteisille tärkeitä, saisivat kukkia.
– Perinnebiotoopit, joissa niittykasveja kasvaa, ovat hävinneet 99-prosenttisesti. Tienpientareista on tullut todella tärkeitä, sillä nämä kasvit ovat löytäneet niistä viimeisen pakopaikan, kertoo Veistola.
Tienvarsiniittoja valtakunnallisesti ohjaavan Väyläviraston mukaan tienvarsia ei voi turvallisuussyistä jättää kokonaan niittämättä. Pitkä kasvusto vaikeuttaa tielle pyrkivien porojen ja muiden eläinten havaitsemista ajoissa. Lisäksi niittoa perustellaan tien pysymisellä kuivana ja kestävänä, kun vesi virtaa niitetyssä ojassa paremmin.
Veistola on eri mieltä. Hänen mukaan kasvit eivät ehdi vielä alkukesästä kasvaa niin korkeiksi, että niiden taakse mahtuisi hirvi tai muu eläin piiloon. Tien kuivana pysymisestä Veistola toteaa, että ojat ovat meillä syviä.
– Päinvastoinhan kasvillisuus sitoo vettä. Peltojakin yritetään pitää kasvipeitteisinä, jotta ne sitoisivat vettä ja ravinteita.
Mika Terhelä, Väyläviraston maanteiden kunnossapidon hankinnan asiantuntija, ymmärtää huolen perinnebiotoopeista ja toteaa, että kuivilla alueilla kasvusto voi olla matalampaa. Siitä huolimatta hän pitää tienvarsien niittoa välttämättömänä.
– Alkukesällä tietynlainen kasvusto kasvaa valtavalla nopeudella korkeaksikin. Niitto on muotoutunut tällaiseksi vuosikymmenten käytännön perusteella.
Tienvarsien niittoa perustellaan myös vieraslajien, kuten lupiinin leviämisen sekä pusikoitumisen estämisellä. Maanviljelijät puolestaan ovat valitelleet, että rikkakasvien siemenet leviävät ojista pelloille ilman alkukesän niittoa.
Luonnonsuojeluliiton Veistola toteaa, että lupiinikohteet kannattaisi ilman muuta hoitaa, mutta ongelma ei hänen mukaan koske kaikkia Suomen tienvarsia. Tienpientareilla on myös lukuisia kotimaisia kasveja, kuten päivänkakkaroita, kissankelloja ja kulleroita.
– Ymmärrän sen, että tienvarsia ei pidä päästää pensaiksi, mutta kyllä ne pensaatkin loppukesän niitossa nykytekniikalla katkeavat. Niiton myöhästyttämisestä olisi joka tapauksessa enemmän hyötyä kuin haittaa.
Alkukesästä pelloille siementävät piennarkasvit eivät Veistolan mukaan ehdi ainakaan sillä kasvukaudella kasvattaa mitään ennen pellon niittoa ja puintia. Hän muistuttaa myös, että pelloilla käytetään kasvinsuojeluaineita.
Väyläviraston Terhelä vakuuttaa, että tienvarsiniittojen suunnittelussa otetaan huomioon myös ympäristöseikat.
– Meillä on jonkin verran niittorajoituksia, jossa voidaan jättää osa niittämättä tiettyjen lajien takia.
Tienvarsien niittoja tehdään yleensä kesäkuun puolivälistä lähtien elokuun loppuun. Tienvarsiniitot kuuluvat alueellisesta tienpidosta vastaavien ELY-keskusten tilaamiin maanteiden hoitourakoihin. Väylävirastolla on niitoissa valtakunnallinen ohjaava rooli. Se laatii urakka-asiakirjoja ja ohjeita sekä jakaa rahoitusta ELYille. Alueelliset ELYt puolestaan tilaavat hoitourakoita. Pääurakoitsijat taas tilaavat konkreettisen työn alihankkijoilta, jotka alueella toimivat.
Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Tapani Veistolan mukaan niittojen myöhentäminen on usein törmännyt juuri siihen, että tietä hoitavia tahoja on monia. Tiet voivat olla valtion tai tienhoitokuntien vastuulla olevia yksityisteitä. Leikkuun ajoitus riippuu Veistolan mukaan paljon yrittäjän kanssa tehdystä sopimuksesta.
– Niittoja tehdään sellaisina aikoina, kun yrittäjillä ei ole muita peltotöitä. Sen takia on tullut perinteeksi aika aikaiset niitot. Tietysti ne on helpompi tehdä silloin, kun heinät ovat vielä lyhyitä. Pitäisi saada muutettua niittojen kilpailutusehdot, eli urakkatilaukset.
Veistolan mukaan kyseessä on käytäntö, joka on joskus syntynyt ja se on muutettavissa.
Mika Terhelä Väylävirastosta ei näe, että niittoajankohdassa vaikuttavin tekijä olisivat urakkatilaukset.
– Tietysti kaluston käyttöaste on parempi, jos niitot tehdään alkukesästä. Tässä ei kuitenkaan mielestäni ole se pointtina. Joillakin alueilla kaksi niittoa tarvitaan. Yleiset linjaukset ohjaavat toimintaamme.