Hätävilkut pitkien väläyttelyn sijaan. Näin pitäisi nykyään toimia, kun varoittaa vastaantulijaa esimerkiksi porotokasta, onnettomuudesta tai muusta vaarasta.
– Autojen valot ovat tehokkaampia kuin ennen ja lisävalojen asennusten myötä pitkien väläyttelystä on enemmän haittaa kuin hyötyä. Sellainen häikäisee vastaantulijaa ja sateiselle kelillä ilmiö vain pahenee, sanoo Liikenneturvan koulutusohjaaja Erkka Savolainen.
Pitkät ovat Savolaisen mukaan tarkoitettu vain ja ainoastaan pimeän ja hämärän aikaan käytettäväksi, ei yleiseen varoittamiseen.
Poliisin kanta ei ole yhtä jyrkkä, mutta samansuuntainen. Ylikomisario Jyrki Kivirinta Oulun poliisilaitokselta ei tyrmää pitkien väläyttelyä suoraan, mutta toivoo niiden käytössä malttia.
– Liikenneturvallisuuden kannalta on hyvä, että varoitetaan muita. Jos varoituksen voi tehdä pitkillä sokaisematta vastaantulijaa, se on mahdollista kohtuudella. Nämä ovat tapauskohtaisia tilanteita, joissa pitäisi käyttää maalaisjärkeä, Kivirinta sanoo.
Väläyttelyyn ei ohjeisteta missään
Hätävilkkuvaroituksen taustalla on vuonna 2020 tullut tieliikennelain muutos, joka mahdollistaa hätävilkkujen käytön liikkuvassa ajoneuvossa. Lakitekstin mukaan hätävilkkukytkentää saa käyttää myös liikkuvassa ajoneuvossa varoittamaan muita tienkäyttäjiä välittömästä vaarasta.
Liikenneturva on kampanjoinut pelastuslaitoksen ja poliisin kanssa hätävilkkujen käytöstä lakimuutoksesta asti.
Savolainen kertoo, että työtä todennäköisesti jatketaan tulevana syksynä, sillä viime vuoden gallupien perusteella viesti ei ole vielä mennyt perille asti. Vastaajista vain alle puolet, 46 prosenttia, tiesi hätävilkkujen sallimisesta liikkuvassa autossa.
Toinen kysely samalta vuodelta paljastaa, että neljä viidestä vastaajasta varoittaa vastaantulevia juuri pitkillä, loput hätävilkuilla.
Pitkien väläyttelyllä on Suomessa pitkä historia. Suurin osa kuskeista on todennäköisesti vähintään joskus sipaissut viiksestä taakse varoitusmielessä.
Valon väläyttelyyn ei ohjeisteta virallisesti missään, ja se onkin aikaa myöten vakiintunut tapa. Muualla, esimerkiksi Euroopassa, hätävilkut ovat huomattavasti yleisempi tapa varoittaa vaarasta.
– Kun näyttää hätävilkkuja muutaman kerran vastaantulijalle, sen pitäisi laittaa ajattelemaan, että edessä voi olla jotain yllättävää, esimerkiksi eläin.
Äänimerkkiä, tutummin tööttiä, käytetään herkemmin etelämpänä ajettaessa.
– Töötillähän on tarkoitus varoittaa muita, mutta sen käyttöön suhtaudutaan meillä arasti, ehkä myös sen käyttö koetaan kettuiluna. Töötin käyttö on kuitenkin tarpeen, jos sillä voi ehkäistä onnettomuuden, Savolainen kertoo.
Poliisi ei lähtökohtaisesti puutu pitkien käyttöön varoitusvaloina, jos niiden käytössä ei tee suoraa virhettä.
Kivirinta sanoo, että hätäkeskukseen tulee aika ajoin ilmoituksia autoista, jotka kulkevat pitkät koko ajan päällä. Tällöin poliisi tarkistaa tilanteen. Poikkeava käytös voi liittyä esimerkiksi kuljettajan ajoterveyteen tai huumaavien aineiden vaikutuksen alla ajoon.
Liikenneturvallisuuden kannalta järkevästi
Aika näyttää, miten kuljettajat sisäistävät hätävilkkujen ajonaikaisen käytön.
Yksi merkittävä haaste hätävilkkujen käytössä ajaessa on: ne kytkeäkseen pitää useammassa automallissa ottaa toinen käsi pois ratilta nappia painaakseen. Nappi sijaitsee monesti keskikonsolissa.
Kuljettajan on itse päätettävä, kumpi metodi, pitkät vai hätävilkut, on oman liikenneturvallisuuden kannalta parempi ratkaisu omaan tilanteeseen.