Se aloittaa matkansa Ranualta Simojärvestä, virtaa yläjuoksun erämaisten ja asumattomien maiden halki ensin keskijuoksulle, jossa Sääskijärvi ja Kaitajärvi laskevat jokeen ennen ensimmäisen sivujoen, Kelukkajoen, yhtymistä.
Matka jatkuu Toljanjärven, Saarijärven, Saukkojärven ja Juurikkajärven kautta Portimojärvelle. Tässä välissä toinen sivujoki, Kämäjoki, laskee jokeen Saukkojärven ja Juurikkajärven välissä. Portimojärven kohdilla myös Majavajoki ja Ylijoki yhtyvät pääuomaan.
Portimojärven jälkeen maisema muuttuu: Erämaajoen ympärille alkaa piirtyä maanviljelyksiä ja rantapeltoja. Ruonajoki ja Suhankojoki ehtivät vielä yhtyä jokeen Ranuan puolella, ennen kuin vesi suhahtaa Simon kuntarajan ylitse.
Nyt suunnataan jo kohti alajuoksua. Jokeen yhtyvät vielä Tainijoki ja Kuivasjoki, ennen kuin vesi virtaa Simon kuntakeskuksen halki Perämereen.
Matkalla on ohitettu useita koskia ja koskenselkiä.
Ollaan Simojoella, ainoalla kokonaan Suomen puolella virtaavalla valjastamattomalla lohijoella, jolla on myös oma lohikanta.
– Simojoki on aliarvostettu ja etenkin satunnaisten kalastajien keskuudessa huonosti tunnettu lohijoki, jossa on paljon hyviä virtapaikkoja, lohihulluksi itsensä esittelevä Sampsa Köykkä kertoo.
30 vuotta lohihulluutta
Lohihulluutensa lisäksi, tai juuri sen vuoksi, Köykkä on palkattu täksi kesäksi tuottamaan Simojoelta markkinointimateriaalia: dokumentoimaan Simojoen kalastuskesää ja pitämään perhokalastuskursseja.
Toimeksiannon takana on Simojoen Lohiranta ja Lapinkoski Oy, Simojoella toimivat matkailu- ja majoitusyritykset.
– Tavoitteena on parantaa Simojoen tunnettavuutta lohijokena. Itse markkinointiponnistus suunnataan kuitenkin ensi kesää ajatellen, Köykkä sanoo.
Köykkä, 48, on pitkän linjan perhokalastaja, joka on kalastanut sekä Suomessa että ulkomailla.
Hän on ollut esimerkiksi perustamassa Rovaniemen seudun perhokalastajat ry:tä opiskellessaan Rovaniemellä 90-luvun puolivälissä.
– Perhokalastukseen tutustuin vuonna 1982 ja lohi tuli mukaan 90-luvun vaihteessa. Tänä päivänä olen aika puhtaasti perhokalastaja. Hyvä jos osaan enää virveliä heittää, Köykkä nauraa.
Lohihulluuden lisäksi Köykkä kuvailee itseään perhokalastuksen sekakäyttäjäksi.
Perhoilla Köykkä kalastaa lohen lisäksi taimenta ja harjusta.
– Ajankäytöllisesti lohi on kuitenkin se, mihin eniten panoksia laitetaan. Samalla se on myös näistä kolmesta vaikein kala saalistaa.
Monella tapaa mystinen lohi
Niin se lohi.
Sen takiahan Simojoellekin on tultu; narraamaan joen omaa lohikantaa.
Paitsi että lohi on hyvänmakuinen ja arvokas kala, viehättää siinä jokin muukin.
Tai itse asiassa juuri se jokin muu.
– Lohi on mystinen kala. Monta teoriaa on esitetty sille, miksi lohi ottaa vieheeseen. Onko se uteliaisuus, reviiripuolustus, hermostuneisuus, ärsyyntyminen vai mikä se on? Mitä enemmän lohen perässä juoksee, niin sitä vähemmän siitä tuntuu lopulta ymmärtävän, Köykkä pohtii.
Lohi syö meressä ja nousee jokeen kutemaan. Siksi sillä ei ole joissa syömiskäytöstä, jota voisi käyttää kalastaessa hyväksi.
– On myös ajatus, että joskus lohi saattaisi ottaa kiinni vanhasta muistista. Lohi elää kuitenkin ensimmäiset vuotensa joessa, jolloin se leimaantuu jokeen ja paikkaan vahvasti.
Tämä leimautuminen ajaa lohet myös takaisin tuttuihin kutupaikkoihin.
– Lohi voi palata myöhemmin neliön alueelle siitä, missä se on syntynyt. On mysteeri, miten ne löytävät paikan, Köykkä sanoo.
Myös ottipaikat voivat sijoittua hyvin pienelle alueelle.
– 30x30 metrin alueella ottipaikka voi olla neliön alueella. Siitä miksi näin on, voi esittää vain arvailuja. Yksi teoria on, että lohien hierarkia häiriintyy, kun ne ovat huilaamassa joessa esimerkiksi kosken nousun jälkeen ja paikalle tulee uusia lohia. Tällöin ne hermostuvat ja jos kalastaja osuu tähän aikaikkunaan, niin silloin voi napata.
Sukellusta yli 30 vuotta harrastanut ja Suomen uppopallomaajoukkueessakin pelannut Köykkä on tutustunut lohen elämään myös veden alla.
Kalastajille Köykällä on näkökulmasta riippuen joko iloisia tai masentavia uutisia.
– Kun lohi pintoo, niin moni kalastaja saattaisi yllättyä siitä, kuinka paljon lohta veden alla silloin saattaa olla.
"Mikä on kun ei taidot riitä"
Suomen tunnetuimmat lohijoet ovat eittämättä rajajoet Tenojoki ja Tornionjoki.
Teno on ollut tämän kesän lohestajilta kiinni valtioneuvoston rauhoitettua lohen koko Tenojoen vesistön alueelta 1.5.–31.12. välisenä aikana.
Simojoella Tenon kiinniolo näkyi etenkin kesäkuussa, kun lohenkalastajia oli keskimääräistä enemmän.
Heinäkuu on ollut puolestaan joella kohtuullisen hiljainen.
– Tähän mennessä rantakelejä on ollut kyllä enemmän kuin kalastuskelejä, Köykkä sanoo.
Lohestajat seuraavat tarkasti veden lämpötiloja. Tämän kesän helteet ovat nostaneet pintavedet paikoin hyvinkin korkealle ja Metsähallitus on keskeyttänyt kesän aikana kalastuslupien myynnin useisiin kohteisiin ympäri Suomen.
Kohteet ovat olleet vaelluskalavesiä, joissa saalislajina on pääosin taimen.
Lohikalojen kalastusta suositellaan vältettäväksi, kun veden lämpötila nousee yli 20 asteeseen.
– Kyllä sitä miettii, onko kalastus näillä keleillä eettisesti järkevää. Lohilla on varmasti hengissä pysymisessä ollut tekemistä, Köykkä sanoo.
Mutta kunhan ilmat viilenevät, kannattaa Köykän mukaan lohestajien tulla Simojoelle kokeilemaan taitojaan - tai onnea.
–Soutajille Tornionjoki on tietenkin se oikea paikka, mutta rantakalastajille Simojoki on hallittavissa oleva kompakti joki, jota pystyy kalastamaan useasta kohdasta koko joen leveydeltä.
Saalispotentiaaliakin Simojoesta pitäisi Köykän mukaan löytyä.
– Tornionjokeen nousee koko kalastuskaudelle arviolta 80 000 – 100 000 lohta, mutta alue on 1000 kilometriä pitkä. Simojokeen nousee 40–50 kilometrin matkalle noin 4000 – 6000 lohta. Matemaattisesti Simojoen kalatiheys on suurempi.
Matemaattisesta todennäköisyydestä ja yli 30 vuoden kokemuksesta huolimatta Köykän päässä soi silti usein tutun melodian sanat: "Mikä on kun ei taidot riitä, mikä on kun ei onnistu".
Silti aina joku onnistuu.
– Tämän kesän yhdellä perhokalastuskurssilla kurssilainen sai tästä Simojoesta elämänsä ensimmäisen perholohensa. Hieman alle kuusi kiloinen lohi taisi tulla tälle kaverille aika kalliiksi, jos miettii, miten tämä lohihulluus elämän suuntaa muuttaa.