Per­hos­ke­sä on ollut eri­no­mai­nen, ja runsaat sateet lu­pai­le­vat suo­tui­saa lop­pu­ke­sää ki­ma­lai­sil­le

Uhanalaista arktisten alueiden lajia pohjanhopeatäplää esiintyi Pohjois-Lapin tuntureilla satamäärin.

Ritariperhosella on ollut hyvä kesä.
Ritariperhosella on ollut hyvä kesä.
Kuva: Toivo Kiminki

Päiväperhosia on esiintynyt tänä kesänä viime vuotta enemmän, kertoo Suomen ympäristökeskus (Syke) tiedotteessa. Myös kimalaisia on havaittu heinäkuusta lähtien tuntuvasti edellisvuotta runsaammin.

Syken keräämien ennakkotietojen perusteella runsastuneita päiväperhoslajeja on ollut yli kaksi kertaa enemmän kuin vähentyneitä. Syken tutkija Janne Heliölä kuvailee perhoskesää kokonaisuutena katsottuna erinomaiseksi, vaikka alueellista vaihtelua on.

Oulun alueella tietyillä päiväperhoslajeilla on ollut hyvä kesä, kertoo Oulun yliopiston hyönteistutkija Marko Mutanen. Hän perustaa arvionsa omiin havaintoihin ja muilta kuultuihin tietoihin. Seuranta-aineistoa hänellä ei ole käytössä.

– Keisarinviittaa on ollut erittäin runsaasti ja ritariperhonen on ollut ehkä runsaampi kuin koskaan. Myös Oulun alueelle harvinaisella sitruunaperhosella on ollut vahva vuosi, Mutanen kertoo.

Myös suhteellisen uutta tulokasta, karttaperhosta, on ollut Mutasen mukaan todella paljon.

– Se on tehnyt täällä toista sukupolveakin ja siitä on kasvanut ihan eri näköinen tumma perhonen, Mutanen kertoo.

Neitoperhoset vähentyneet

Neitoperhonen on tänä vuonna vähentynyt. Neitoperhonen on helppo tunnistaa punaruskeiden siipien sinisenkirjavista täplistä.
Neitoperhonen on tänä vuonna vähentynyt. Neitoperhonen on helppo tunnistaa punaruskeiden siipien sinisenkirjavista täplistä.
Kuva: Jarmo Kontiainen
Keisarinviitta on ollut yleinen näky Oulun seudulla tänä kesänä.
Keisarinviitta on ollut yleinen näky Oulun seudulla tänä kesänä.
Kuva: Henrik Ahola

Syken mukaan valtakunnallisesti runsaita ovat olleet tesma- ja lanttuperhoset, jotka ovat runsastuneet selvästi parin heikomman vuoden jälkeen. Myös esimerkiksi piippopaksupään ja tummapapurikon sekä niitty-, orvokki- ja ketohopeatäplän kannat ovat vahvistuneet tuntuvasti.

Selvimmin ovat vähentyneet nokkos- ja etenkin neitoperhonen. Vaeltavista perhosista amiraali ja ohdakeperhonen ovat olleet vähälukuisia.

Monta yksittäishavaintoa on saatu myös tummaverkkoperhosesta, kalliosinisiivestä sekä puro- ja lehtohopeatäplästä, jotka ovat kaikki uhanalaisia lajeja.

Marko Mutanen kertoo käyneensä kesällä Pohjois-Lapin tuntureilla, jossa hän törmäsi yllättäen arktisilla alueilla esiintyvään uhanalaiseen pohjanhopeatäplään.

– Laji on ollut Suomessa todella vähälukuinen ja on pelätty, että se häviää ilmastonmuutoksen myötä. Nyt niitä oli yhtäkkiä tunturin laella aivan valtavasti, ihan satamäärin, Mutanen kertoo.

Kimalaiset runsastuneet

Kimalainen tuomessa.
Kimalainen tuomessa.
Kuva: Anssi Jokiranta

Kimalaisten määrä väheni viime kesänä huomattavasti, mutta notkahdus korjaantui tänä kesänä. Syken mukaan heinä–elokuun kimalaismäärä on ollut jo yli kaksinkertainen viime vuoteen verrattuna.

– Tämä kertoo, että tällä kertaa kimalaisten pesänmuodostus ja työläisten tuotanto onnistuivat varsin hyvin. Heikko viime vuosi jäi siten tilapäiseksi notkahdukseksi. Viime viikkojen runsaat sateet ovat pitäneet kukkien medentuotannon hyvänä, mikä lupailee kimalaisille suotuisaa loppukesää, sanoo Janne Heliölä tiedotteessa.

Vapaaehtoiset havainnoijat keräävät vuosittaista seurantatietoa sekä päiväperhosista että kimalaisista. Syken ennakkotiedoissa esittämät arviot perustuvat 6. elokuuta mennessä tallennettuihin havaintoaineistoihin, jotka vastaavat yli puolta kesän havaintomäärästä.

Ilmoita asiavirheestä