Pe­rä­me­ri alkoi jäätyä, mutta jäälle ei ole vielä me­ne­mis­tä

Perämeren jäältä on vielä syytä pysyä visusti poissa. Arkistokuva vuodelta 2018.
Perämeren jäältä on vielä syytä pysyä visusti poissa. Arkistokuva vuodelta 2018.
Kuva: Pekka Aho

Ilmatieteen laitoksen jääkarttaan piirrettiin ensimmäiset jäät torstaina 13. marraskuuta. Jäätä oli kuitenkin varmuudella havaittavissa satelliittikuvista jo sitä ennen alkuviikolla.

Perämerellä Suomen puolella jäätä on muodostunut Tornion, Kemin ja pienemmässä määrin myös Oulun lähistölle.

Itämeren jäätyminen on alkanut Ilmatieteen laitoksen mukaan tavanomaiseen aikaan, vaikka merivesi on selvästi ajankohdan keskiarvoja lämpimämpää.

– Kova tuuli rikkoo olemassa olevaa uutta jäätä, mutta jäänmuodostus näyttäisi jatkuvan. Ohuille jäille ei kuitenkaan ole vielä menemistä, korostaa meriasiantuntija Aleksi Arola Ilmatieteen laitokselta.

Marraskuun puoliväli on tavanomainen ajankohta Itämeren ensijäätymiselle. Meriveden pintalämpötilat ovat kuitenkin tällä hetkellä yleisesti reilusti ajankohdan keskiarvojen yläpuolella.

Itämerellä esiintyy jäätä tavallisesti marras–joulukuusta toukokuun lopulle. Laajimmillaan jääpeite on yleensä helmi–maaliskuun vaihteessa; tällöin jäätä esiintyy keskimäärin 170 000 neliökilometrin alueella, mikä vastaa noin kahta viidesosaa Itämeren pinta-alasta.

Erittäin leutoina talvina vuotuisen jääpeitteen laajin ulottuvuus jää reilusti alle 100 000 neliökilometrin. Vähäisimmillään jäätä on esiintynyt talvella 2020, jolloin sitä oli enimmillään vain 37 000 neliökilometrin alueella.

Viime talvi oli jääpeitteen laajuudella mitattuna leuto: talven suurin jään laajuus, 85 000 neliökilometriä, saavutettiin 20. helmikuuta.

Ilmatieteen laitoksen jääpalvelun päätehtävä on ajantasaisen tiedon tarjoaminen talvimerenkulun tarpeisiin. Jääkartassa esitetään ajankohtainen jäätilanne, jäänmurtajien sijainnit ja Itämeren alueen avustusrajoitukset.

Ilmoita asiavirheestä