- Lohen nousu Tornionjokeen on romahtanut hälyttävästi, eikä syytä tiedetä varmasti.
- Vihreiden Jenni Pitkon mielestä lohenkalastuksen keskeytys Pohjanlahdella on yksi vaihtoehto.
- Kokoomuksen Heikki Autto esittää kalastuksen aloittamista vasta, kun riittävä määrä lohia on noussut kutujokiin.
- EU:n maatalous- ja kalastusneuvosto päättää Itämeren kalastuskiintiöistä. Suomen kanta muovataan eduskunnassa.
- Tutkijat selvittävät lohikadon syitä. Mahdollisia selityksiä ovat ravinnon puute ja ilmastonmuutoksen vaikutukset.
Tiivistelmän tekemiseen on hyödynnetty tekoälyä, mutta sen on tarkastanut ihminen.
Lohi on noussut mereltä Tornionjokeen hälyttävän heikosti.
Kutulohen määrä suorastaan romahti viime vuonna, eivätkä alustavat luvut tältä vuodelta kerro paljon paremmasta.
Syytä ei tiedetä.
Tornionjoki on Itämeren alueen tärkein lohijoki. Poliitikot miettivätkin tällä hetkellä kuumeisesti, mitä nousun romahdukselle pitäisi tehdä.
Esimerkiksi, pitäisikö lohenkalastus Pohjanlahdella keskeyttää, kuten Maailman luonnonsäätiö WWF hiljattain vaati?
Suomen kantaa Itämeren alueen kalastuskiintiöihin ensi vuodelle muovataan eduskunnassa parasta aikaa. Ympäristö- sekä maa- ja metsätalousvaliokunnat ovat muotoilemassa kiintiöistä lausuntoja.
Lohenkalastuksen keskeytyksen kannan elpymiseen saakka tulee olla yksi vaihtoehto, koska tilanne on niin katastrofaalinen, toteaa oululainen kansanedustaja ja eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Jenni Pitko (vihr.).
– Nämä kiintiöt on jo niin pieniä, että nollakalastuksen linja ei ole enää niin radikaali, Pitko sanoo.
Näin kalastuskiintiöistä päätetään
Itämeren alueen merikalastuskiintiöistä päättää EU:n maatalous- ja kalastusneuvosto, jossa Suomea edustaa maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah.
Neuvosto tekee päätöksen EU-komission sekä jäsenmaiden kantojen pohjalta. Päätös tehdään lokakuun jälkipuoliskolla ja samalla kertaa säädetään kalastuskiintiöt kaikille Itämeren kalalajeille.
Kiintiöiden määrittelyssä ohjenuorana on ollut enimmäismäärä, jonka voi kalastaa kestävästi eli niin kutsuttu MSY (maximum sustainable yield).
Suomen kannan määrittelee eduskunta. Ympäristö- sekä maa- ja metsätalousvaliokunnat antavat asiasta lausunnon. Niiden pohjalta lopullisen kannan päättää suuri valiokunta.
Pohjanlahden lohikiintiö pieneni jo täksi vuodeksi ja se näyttää kutistuvan entisestään ensi vuonna.
Kiintiöissä on viime vuosina seurattu Kansainvälisen merentutkimusneuvoston ICESin neuvoa.
Neuvon mukaisesti EU-komissio ja Suomen valtioneuvosto ovat esittäneet ensi vuodelle Pohjanlahden kalastuskiintiöksi vajaat 35 000 lohta, josta Suomen osuus olisi vajaat 9 000.
Pohjanlahdella sallittu lohenkalastus olisi liki puolittumassa kahdessa vuodessa. Toteutunut kiintiö oli tänä vuonna vajaat 54 000 lohta, viime vuonna vielä vajaat 64 000 lohta.
Tosin täyttä kiintiötä ei esimerkiksi viime vuonna saatu merellä edes pyydetyksi.
– Jos me nyt menemme ICESin neuvon mukaisesti, pitäisi olla kuitenkin kansallisesti valmius ja työkalut keskeyttää kalastus tai pienentää kiintiötä, Pitko sanoo.
Juttuun pyydettiin haastattelua myös maa- ja metsätalousvaliokunnan oululaiselta puheenjohtajalta Jenna Simulalta (ps.)
Simula ei antanut haastattelua, mutta totesi tekstiviestissä asian olevan vielä kesken valiokunnassa ja vaativan tasapainoilua.
Simulan mukaan samaan aikaan on turvattava sekä ammattikalastuksen tulevaisuus että kalakannat, unohtamatta vapaa-ajan kalastusta.
Lopullisen päätöksen Suomen kannasta tekee rovaniemeläisen kansanedustaja Heikki Autton (kok.) johtama suuri valiokunta.
Autto ei ota vielä Pohjanlahden kiintiöihin kantaa, sillä haluaa antaa lausuntoja sorvaaville valiokunnille työrauhan.
Sen sijaan hän esittää Tornionjoen lohen suojeluun uutta, "voimakasta toimenpidettä":
Kalastuksen saisi aloittaa vasta, kun riittävä määrä lohia on noussut kutujokiin. Sääntö koskisi niin jokia kuin mertakin.
Riittävä määrä olisi säädetty tieteelliseltä pohjalta. Suomen ja Ruotsin tulisi sopia säännöistä yhdessä.
Autton keinovalikoimassa olisivat myös kalastajakohtaiset kausikiintiöt Tornionjoelle. Kukaan ei tarvitse "määräänsä enempää" lohta.
– Kaikkien etu on se, että jokainen tulee vastaan, ja varovaisuutta noudattaen pyynnille asetetaan rajat, jotka ovat oikeasti kestävät.
Kiintiöt myös jokikalastukseen?
Erityyppiset kiintiöt tai luvitus, keinoja on monia.
Joka tapauksessa kävisi maalaisjärkeen, että myös jokikalastusta voitaisiin tarvittaessa rajoittaa nykyistä tehokkaammin. Näin toteaa Luonnonvarakeskuksen (LUKE) kalakantaspesialisti, erikoistutkija Atso Romakkaniemi.
– Tornionjokista lohta kalastetaan nykyisin jo melkein yhtä paljon joelta kuin mereltä.
Myös Jenni Pitkon mielestä olisi loogista, että Tornionjoenkin lohenkalastusta säädeltäisiin kiintiöillä.
Romakkaniemeä ovat asiantuntijana kuulleet niin maa- ja metsätalous- kuin ympäristövaliokuntakin muovatessaan kantojaan Pohjanlahden lohikiintiöön.
Ensi vuoden kiintiö voisi Romakkaniemen mielestä olla pienempikin kuin ICESin neuvoma vajaat 35 000 lohta. Neuvohan koskee enimmäissaalista.
– Äärimmäinen konsti lohitilanteen oikaisuun olisi kalastuksen täyskielto, mutta LUKEssa ei nähdä, että siihen tarvitsisi välttämättä nyt mennä, Romakkaniemi sanoo.
ICES on Pohjois-Atlantin alueen merentutkimuksen yhteistyöelin, jossa on edustajia myös Luonnonvarakeskuksesta.
Yleisesti ottaen ICESin neuvon seuraaminen on tervehdyttänyt Itämeren alueen kalakantoja. Nyt jostain syystä neuvon taustalla ollut arvio lohikannan kehittymisestä on osoittautunut liian optimistiseksi.
Tornionjokeen nousi viime ja tänä vuonna mittausten perusteella alle 30 000 lohta.
Nykytiedon valossa joessa tulisi olla kutulohia keskimäärin 35 000–50 000 vuodessa, jotta kanta olisi kestävällä pohjalla. Toki kanta vahvistuisi, jos määrä olisi vielä suurempi.
Vuosittaiset vaihtelut ovat kuitenkin aina olleet suuria myös luonnollista syistä.
Romakkaniemi huomauttaa myös, että kutulohien määrän romahdus ei yleensä johda yhtä voimakkaaseen poikasten vähenemiseen. Kun kutulohia on vähemmän, yksi lohi tuottaa enemmän poikasia. Ilmiö toimii ikään kuin puskurina.
– Toki useamman vuoden kestävä romahdus saattaa sysätä lohikannan pienenemisen kierteeseen. Heikommaksi menevää tilannetta ei kannata katsoa pitkään, Romakkaniemi sanoo.
Juttu jatkuu infograafien jälkeen. Huomaa mittakaava: Tornionjoen lohimäärät ovat moninkertaiset Simojokeen verrattuna.
Jostain syystä romahdus koskee Pohjanlahdella erityisesti Tornionjokea, jonka lohikanta on niin suuri, että se vaikuttaa merkittävästi merellä olevaan lohen määrään.
Suomen ja Ruotsin tutkijoille on annettu lisämäärärahoja lohikadon syiden selvittämiseen.
Hyviä työhypoteeseja on, joskaan ei vielä varmennettua tutkimusnäyttöä, Romakkaniemi kertoo.
On vahvoja viitteitä, että ensimmäistä kertaa Tornionjoesta kohti Itämerta lähteville lohenpoikasille ei vaelluksen alussa aina löydy riittävän hyvää kalaravintoa.
Romakkaniemi nostaa esiin silakan laihtumisen ilmiön Selkämerellä vuonna 2021. Samana vuonna merelle vaeltaneet lohenpoikaset näyttävän selvinneen erityisen huonosti.
– Se ei välttämättä ole ainoa selitys. Tutkimme myös, miten esimerkiksi ilmastonmuutos vaikuttaa Itämeren eri kalakantojen runsaustasapainoihin ja sitä kautta lohen hyvinvointiin.
Lue lisää: Heikkojen lohivuosien syy löytyy Itämerestä – "Lämpimät syksyt ovat lohelle pahasta"