Pelloon suun­ni­tel­tu Mie­ko­jär­ven kan­sal­lis­puis­to olisi juuri ja juuri riit­tä­vän suuri – Aluetta kar­toit­ta­neen bio­lo­gin mukaan suo­je­luk­ri­tee­rit täyt­ty­vät sel­väs­ti

Kunnan tilaamassa selvityksessä esitetään neljä vaihtoehtoa puiston rajaukselle. Kaikki keskittyvät Miekojärven Vaarasaaren ympärille niin, että lisäksi rannoilta on mukana Orhinselänniemen kuuluisa hiekkaranta sekä Raakonvaaran ja Pieskänjupukan kallioalueet.

Kahdessa vaihtoehdossa on lisäksi järven luoteispuolella olevia Natura-alueita ja yhdessä vaihtoehdossa puolestaan Miekojärven länsipuolella sijaitseva Sompanen retkeilyreitteineen.

Kaikki mainitut alueet ovat jo varsin tunnettuja luonnonsuojelu-, maisema- tai virkistyskohteita.

Alueet ovat valtion mailla Pellon ja Ylitornion välisen kunnanrajan molemmin puolin.

Puistoa ei perusteta matkailun vuoksi

Kun selvitystyön tulokset julkistettiin alkuvuodesta, konsultti Markku Nissi painotti, että vaikka kunnat tuppaavat kiinnostumaan kansallispuistoista matkailun ja aluetalouden vuoksi, ne eivät perustamisarvioinnissa paina lainkaan.

Kansallispuisto perustetaan aina suojelun vuoksi, mutta lisäksi huomioidaan virkistyskäyttö ja koulutuksellisuus. Keskeistä on myös paikallisten hyväksyntä.

Miekojärven ympäristössä suojelukriteerit täyttyvät helposti, toteaa luonto- ja maisema-arvoja kartoittanut biologi Minna Takalo.

– Mikäli esitettävään pakettiin kootaan Koutusjärven Natura-alue, Vaarasaari hiekkarantoineen sekä maisemallisesti upeita kalottivaaroja järven itä- ja länsirannalla, on se kokonaisuutena todella monipuolinen.

Kalottivaaroja ja kirkkaita järviä

Uusien kansallispuistojen pitää olla omaleimaisia ja täydentää olemassa olevaa puistoverkostoa. Takalon mukaan Miekojärvi täyttäisi nämäkin kriteerit.

Luonnonympäristössä keskeistä ovat kalottivaarat, kirkasvetiset järvet ja vanhat metsät.

– Miekojärven kansallispuistolla voitaisiin turvata vanhojen metsien lajistoa, pohjoisella järviseudulla pesivää linnustoa sekä arktisten kalalajien geneettisen kannan säilymistä.

Näiden lisäksi Takalo pitää tärkeänä kulttuurihistoriallisia arvoja ja retkeilypalveluita. Ongelmia ovat puolestaan sijainti ja liikenneyhteydet.

– Saavutettavuus ei ole paras, mutta olemme lähellä niitä yhteyksiä, ja matkailun vetovoimaa on alueella paljon, Markku Nissi arvioi.

Paikallisia huolettaa eniten metsästys

Suurimmat jännitteet liittyvät metsästykseen. Sieversin mukaan se oli paikallisten suurin huolenaihe puistohankkeessa.

Paikallisten metsästys- ja kalastusoikeudet voitaneen helposti säilyttää, mutta ulkopaikkakuntalaisten ei. Seudun erikoispiirre on, että se on myös Kemin ja Tornion asukkaille osoitettua metsästysaluetta Lapin valtion mailla. Oikeus pohjautuu Metsähallitus-lakiin.

Selvityksen mukaan metsästykseen ei kuitenkaan liity ylitsepääsemättömiä esteitä.

– Tässä hankkeessa on mahdollista yhteen sovittaa elinkeinot ja virkistysmuodot, Nissi tiivistää.

Pinta-alaltaan Pellon kansallispuistohanke ei ole järin suuri. Vaihtoehdoista pienin täyttänee nippanappa nykyisen uusien kansallispuistojen 3 000 hehtaarin alarajan.

Aluerajaus Vaarasaaren ympäristöön oli Sieversin mukaan määritelty kunnan toimeksiannossa, ja periaatteena oli löytää maksimihyöty minimihaitoin.