Pellon kunta ei ole aikeissa lähteä tukemaan Aalistunturin kansallispuistoesitystä.
Kunnanjohtaja Eero Ylitalo sanoo, ettei Aalistunturin kansallispuistohanke ole ollut kunnassa esillä, eikä siitä ole tullut kuntaan esityksiä. Pellon kunta ei ole myöskään käynyt asiasta keskusteluja Kolarin kunnan kanssa.
– Ei meidän kannata lähteä kahta jänistä ajamaan, Ylitalo sanoo.
Aalistunturin kansallispuistoesitys on ollut viime päivinä esillä alueen metsäkiistan vuoksi.
Joukko yksityishenkilöitä on esittänyt ympäristöministeriölle kansallispuiston perustamista Aalistunturille ja sen ympäristöön. Esitetty alue sijaitsee Pellon ja Kolarin kuntien alueella.
Samaan aikaan Pellossa on vireillä toinenkin puistohanke. Esitys Miekojärven kansallispuistosta sai alkunsa yksityishenkilöiden esityksestä, mutta sittemmin Pellon kunta on lähtenyt ajamaan sitä voimakkaasti.
Nyt tekeillä on varsinainen hakemus ympäristöministeriölle yhdessä Ylitornion kunnan kanssa. Kansallispuisto ulottuisi Pellon ja Ylitornion kuntien alueelle.
Ylitalo kertoo, että tarkoituksena on toimittaa hakemus ympäristöministeriöön heti kevään eduskuntavaalien ja uuden ympäristöministerin valinnan jälkeen.
– Uskon vahvasti, että Miekojärven kansallispuisto tulee toteutumaan. Ne signaalit, joita olemme saaneet ministeriöstä, antavat tähän uskoa.
Aalistunturin kansallispuistoesitystä Ylitalo ei pidä realistisena.
– Se ei täytä kriteereitä.
Kolarin kunnassa Aalistunturin kansallispuistohankkeesta on tehty valtuustoaloite. Aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja on Kolarin kylät ja tunturit -yhteislistaa edustava Mikko Lipponen.
Vt. kunnanjohtaja Hannu Haapala kertoo, että aloite otetaan käsittelyyn piakkoin. Haapalan käsityksen mukaan päättäjien suhtautuminen hankkeeseen vaihtelee.
– Yksimielistä kantaa ei ole.
Haapala itse ei halua tässä vaiheessa ottaa kantaa asiaan. Hänen mielestään on ensin syytä tutkia, onko hanke ylipäätään mahdollinen. Kriteerit uuden kansallispuiston perustamiseksi ovat varsin tiukat.
Lisäksi Kolarissa on jo yksi kansallispuisto: Pallas-Yllästunturin kansallispuisto ulottuu Kolarin, Muonion, Enontekiön ja Kittilän kuntien alueelle.
– Olisi luontevaa, että uudesta kansallispuistosta olisi sinne yhdyskäytävä, mutta se ei taida olla maastollisesti mahdollinen, Haapala arvioi.
Kuntien myönteinen suhtautuminen on kansallispuistohankkeiden etenemisen kannalta keskeistä, sanoo ympäristöministeriön eritysasiantuntija Ilona Latsa. Myös paikallinen tuki ja hyväksyttävyys ovat keskeisessä roolissa.
Latsan mukaan Aalistunturin kansallispuistoesitys ei etene ainakaan tällä hallituskaudella.
– Esitystä ei ole ympäristöministeriössä vielä arvioitu, joten sen etenemismahdollisuuksia on tässä vaiheessa vaikea kommentoida, Latsa sanoo.
Länsi-Lappiin on tehty Aalistunturin ja Miekojärven lisäksi kolmaskin kansallispuistoehdotus, Lounais-Lapin erämaa. Se sijoittuisi Ylitornion, Rovaniemen, Tervolan ja Tornion kuntien alueille.
Aalistunturi
Kolarin kunnan eteläosissa sijaitsevan Aalistunturin vanha metsä on tunnettu jo pitkään.
Se on yksi Lapin varhaisia suojelukohteita. Metsähallitus rajasi sen hakkuiden ulkopuolelle jo varhain 1900-luvulla.
Alue-ekologinen suunnitelma
Aalistunturi oli Lapin ensimmäisiä kohteita, kun Metsähallitus alkoi vuonna 1995 tehdä alue-ekologisia suunnitelmia.
Tavoitteena on tunnistaa ja säästää metsätalousmaiden luonnonarvoja sekä huomioida muu maankäyttö.
Suunnittelu alkaa luonto- ja virkistysarvojen kartoituksella. Hakkuiden lisäksi suunnitellaan mm. elinympäristöjen säilyttämistä eri eliölajeille.
Aalistunturin alue-ekologinen suunnitelma tehtiin noin 10 000 hehtaarille.
Suojelualue
Itse Aalistunturi ja sen viereinen Porovuoma on suojeltu noin 1 000 hehtaarin alalta soidensuojelun ja vanhojen metsien suojelun ohjelmissa.