Kyttyrälohen leviäminen Itämerelle on enää lyhyen ajan kysymys, arvioi Luonnonvarakeskuksen (Luke) erityisasiantuntija Ville Vähä.
– Niitä on jo varmasti käynyt pyörimässä Itämeren puolella. Lisääntymisestä ja jokiin noususta ei ole kuitenkaan vielä havaintoja, hän kertoo.
Kyttyrälohi ei ilmoittele aikatauluistaan etukäteen, mutta se saattaa harpata Tanskan salmien läpi vaikka ensi vuonna. Lajin elinkierto on kaksivuotinen ja sen kanta on runsaimmillaan parittomina vuosina.
– Ei näyttäisi olevan mitään luonnollista syytä, miksi kyttyrälohi ei leviäisi Itämereen asti, Vähä sanoo.
Nousi Ruotsissa kalatien yli
Viime kesänä Ruotsin länsirannikon joissa tehtiin 70 havaintoa kyttyrälohista. Neljä niistä tavattiin vuosi sitten elokuussa Trollhättanissa Götajoesta, jonne päästäkseen kalojen on täytynyt ohittaa Lilla Edetin vesivoimala kalatietä pitkin.
Itämerta lähin kyttyrälohihavainto tehtiin viime vuonna Halmstadin lähistöltä. Sieltä löydettiin kuollut naaraskala, jonka otaksutaan kuteneen Fyllejoessa. Alueelta on vain muutamia kymmeniä kilometrejä Juutinraumaan ja edelleen Itämerelle.
Kun kyttyrälohi leviää uuteen lohijokeen, sen torjunta on äärimmäisen vaikeaa. Esimerkiksi massiivinen pyynti kohdistuisi väistämättä myös joen alkuperäisiin lohikantoihin.
Kyttyrälohen liikkeitä on muutenkin vaikeaa ennakoida. Edes syytä lajin viime vuosien nopealle leviämiselle ei tunneta.
– Onko taustalla sitten ilmastonmuutos vai joku muu syy, Vähä pohtii.
"Kanta vain räjähti"
Kyttyrälohien määrässä tapahtui iso ryöpsähdys viisi vuotta sitten. Laji levisi silloin pitkin Pohjois-Atlanttia ja juurtui Etelä-Norjaan asti. Vuonna 2017 Norjassa tilastoitiin 10 000 pyydettyä kyttyrälohta, mutta viime vuonna jo 207 000.
– Tenollakin nähtiin ensin joinakin vuosina yksittäisiä kyttyrälohia ja sitten kanta vain räjähti käsiin. Tämä on pahin skenaario Itämerelläkin. Sitä varten pitäisi olla etukäteen strategia mietittynä, Vähä sanoo.
Uusille alueille levitessään kyttyrälohi on riski paikallisille ekosysteemeille, joskaan vieraslajin aiheuttamia haittoja ei tunneta varmasti. Riskinä on ainakin kalatautien leviäminen.
Kyttyrälohi on aggressiivinen laji, jonka on pelätty syrjäyttävän kotoperäisiä lohikantoja niiden kutupaikoilta. Tästäkään ei ole toistaiseksi vankkaa tutkimustietoa. Se kuitenkin tiedetään, että lohilajien poikasten välille ei synny kilpailua ravinnosta.
– Kyttyrälohen poikaset vaeltavat mereen heti kuoriuduttuaan, kun tavallisen lohen poikaset pysyvät joessa 2–4 vuotta, Vähä kertoo.
Aikuisena lohilajit sen sijaan kilpailevat samasta ravinnosta. Esimerkiksi Itämeressä se saattaisi heiluttaa saaliskalojen suhteita, minkä puolestaan tiedetään johtaneen takavuosina Itämeren lohen M-74–lisääntymishäiriöön.
Itämerelle levitessään kyttyrälohi saattaisi muodostaa alueelle satojentuhansien tai jopa miljoonien kalojen kannan. Näin ison muutoksen kaikkia vaikutuksia on vaikeaa ennustaa etukäteen.
– Ei kyttyrälohen leviämisestä mitään hyvää seuraa, paitsi ehkä kalastukselle, Vähä tiivistää.
Luken tutkijat ovat tänä kesänä tehneet aiempaa laajempia tutkimuksia kyttyrälohesta ja sen lisääntymisestä Tenolla. Tutkimuksiin on kuulunut ainakin kaikuluotausta, nuottaamista, sähkökalastusta ja poikasalueiden tutkimista sukeltamalla.
Ville Vähän mukaan tutkimuksissa saatiin varmistettua, että kyttyrälohi lisääntyy Tenolla laajoilla alueilla ja poikaset lähtevät mereen heti kuoriuduttuaan. Tulokset vastasivat tutkijoiden oletuksia kyttyrälohen käyttäytymisestä.
Tenojoen tilanne on muuttunut nopeasti ja dramaattisesti, sillä kyttyrälohi lisääntyi hetkessä ohi Tenon oman lohikannan.
Ennen vuotta 2017 Tenoon arvioitiin nousevan enimmillään muutamia satoja kyttyrälohia kesässä. Vuonna 2017 määrä arvioitiin viideksi tuhanneksi ja viime vuonna jo 50 000:ksi.
Kalamäärän uskotaan nousevan uuteen ennätykseen taas ensi kesänä, kun edessä on uusi parittoman vuoden vaellus.
Jutun kartta ja tiedot Ruotsin länsirannikon kyttyrälohihavainnoista perustuvat viime viikolla Ecology and Evolution -tiedelehdessä julkaistuun artikkeliin.