Uhka ja mah­dol­li­suus

Kyttyrälohta nousee parhaillaan Tenoon ja tällä hetkellä kala on vielä syömäkelpoista.

Sitä pyydetään nyt paikallisten voimin.

Utsjokelaiset Petteri Valle ja Sammol Lukkari pyytävät kyttyrälohta, vaikka eivät lajia mahdottoman haitallisena pidäkään.

– Kyttyrälohi on tehty suuremmaksi uhkaksi kuin se oikeasti on, Valle ja Lukkari pohtivat.

Molempien kalastajien suvuilla on pitkä historia Tenon jokivarressa.

Heikentynyt lohitilanne ja kalastuskielto ovat tuoneet isoja muutoksia kalastuskulttuuriin.

– Tieto joesta on siirtynyt sukupolvelta toiselle. Itse olen kulkenut kalassa 70-luvulta lähtien isäni kanssa, Valle kertoo.

Pyyntiä hankkeen avulla

Kyttyrälohta pyydetään laajamittaisesti ensimmäistä kertaa tänä kesänä. Pyynti on mahdollista ELY-keskukselle ilmoitetulla hankkeella.

Pyyntihankkeita on ilmoitettu yhteensä kaksitoista.

Pyyntihankkeiden lisäksi Tenojokivarren paikalliset kalastajat ovat osallistuneet kyttyrälohen pyyntiin Luonnonvarakeskuksen kanssa kehitettyjen pyyntimenetelmien avulla.

Vallen vetämässä hankkeessa on viitisen ihmistä ja pääasiallisena kalastusmuotona käytetään kulkutusverkkoa.

Kulkutuksessa toinen soutaa ja toinen heittää veneen perästä kulkutusverkkoa.

– Se ei ole nuottaamista, mutta periaate on sama, Valle kuvailee.

Vallen porukka kalastaa Utsjoen kylän ympäristössä olevilla vesialueilla.

– Kalastamme tietyissä kohdissa noin kymmenen kilometrin alueella, kuten Aittisuvannolla ja Aittikoskella.

Kalastaa saisi Vallen mukaan vaikka kuinka paljon, mutta matalalla oleva vesi on rajoittanut kalastushaluja varsinkin kulkutusverkolla.

– Matalalla vedellä ei viitsi koluta jokea kovin pitkiä matkoja. Nyt odotellaan, että lohi nousee matalille kutualueille, ja sitten vedetään verkkoa matalikkoja vasten.

Myös joen pieni virtaus ja veden korkea lämpötila vaikeuttavat kalansaantia.

Vallen mukaan kaikki pyyntihankkeeseen osallistuvat ovat kovia kalastajia muutenkin.

Atlantin lohen kutukanta saatava suuremmaksi

Vallelle on selvää, että vahingossa saatu Atlantin lohi on päästettävä takaisin jokeen.

– En minä ainakaan ymmärrä, kuka sellaisen riskin haluaisi ottaa. Kalatilanne on mikä on. Luontoa pitää kunnioittaa ja saada tilanne elpymään.

Vallen mukaan esimerkiksi kymmenen kilon lohessa on 10 000–15 000 mätimunaa.

– Se on melkoinen geenipankki. Kyllä sen mieluummin säästää kuin pyytää.

Valle ja Lukkari eivät usko huonon lohitilanteen johtuvan Tenojoesta. He eivät myöskään näe kalastusrajoituksilla tai täyskiellolla olleen ajateltua vaikutusta lohen määrään.

– Tätä jokea on tutkittu jo vuosikymmeniä ja vika ei löydy täältä. On käännyttävä suuren meren suuntaan.

Valle ja Lukkari kritisoivat Norjan kalankasvatusbisnestä ja sen vaikutusta luonnonvaraisen kalan kantaan.

– Katsomani dokumentin mukaan yhden norjanlohikilon kasvattamiseen vedetään merestä ravintoa neljä kiloa. Mereltä raavitaan luonnonkalojen ruokaa. Kun ihminen sekaantuu luonnon kiertokulkuun, niin siinä ei käy hyvin, Valle pohtii.

Vallen mielestä asiaa pitäisi edistää EU:n tasolla ja Norjaa uhata lohen tuontikiellolla.

Paikallisten mielestä Atlantin lohen kutukantaa on saatava kunnolla nousemaan Tenojoelle ja kanta on onnistuttava säilyttämään.

– Muiden kalalajien pyyntiä tulisi tehostaa, Valle kertoo.

Mätirosvona tunnettu siika ja lohen poikasia syövä meritaimen heikentävät lohen kantaa.

Saaduista kyttyrälohista Valle ja Lukkari laittavat ruokaa. He kuvailevat vieraslajia erittäin hyväksi ruokakalaksi. Sen maku on raudun ja Atlantin lohen välimaastossa.

– Jos saa päättää, syökö istutettua kirjolohta, kassikasvattamonlohta vai kyttyrälohen luontaista kantaa niin kyllä se sitten kyttyrä on, Lukkari kertoo.

Matkailijatkin pyytämään

Alakönkään kohdalla kyttyrälohta kokeillaan pyytää muun muassa nuottaamalla utsjokelaisen Vesa Länsmanin johdolla.

– Tämä oli kesän neljäs nuottauskerta. Jokaisella kerralla saaliiksi on tullut keskimäärin yksi kampela, Länsman naurahtaa.

Nuotan alapuolella olevaan esteverkkoon on kuitenkin takertunut nelisenkymmentä kyttyrälohta. Verkon tarkoituksena on pysäyttää nuottaamisen tieltä väistyvät kalat.

Länsman ei pidä kyttyrälohen saamista pois joesta kovinkaan tärkeänä, jos pyynti vaarantaa Atlantin lohen nousua.

– Kyttyrälohta pitäisi hyödyntää niin, että matkailijat pääsisivät kalastamaan kyttyrää kunnollisilla välineillä, kuten uistimella.

Pyyntimenetelmien kokeilu kuitenkin jatkuu. Seuraavana porukka kokeilee pyytää kyttyrälohta ajoverkolla ylempänä jokea.

Muutama salakalastusepäily

Lapin ELY-keskus valvoo Tenon pääuoman kalastusta yhteistyössä Suomen viranomaisten, Tenon kalatalousalueen ja norjalaisten kalastuksenvalvojien kanssa.

ELYn kalatalousasiantuntija Kare Koiviston mukaan yhteistyö on toiminut hyvin

ELY on palkannut kesäajalle neljä valvojaa, joilla on käytössään venekalustoa ja drone.

– Valvonta kohdistuu kalastussäännön mukaiseen kalastukseen ja lupatarkastuksiin.

Erityisesti valvotaan, ettei rauhoitettua Atlantin lohta pyydetä. Atlantin lohen ottamisesta seuraa 3 480 euron sakko.

Samat valvojat seuraavat myös pyyntihankkeiden toteutumista.

Koiviston mukaan tietoon on tullut kolme lohen salakalastusepäilyä, mutta hän kertoo suurimman osan kalastavan Tenolla sääntöjen mukaan.

– Kalastajilta toivotaan nyt malttia ja pyynnin pitää kohdistua kyttyräloheen ja muuhun kalaan, kuin Atlantin loheen, Koivisto painottaa.

Atlantin lohen pyytäminen Tenolta on jo kolmatta vuotta kielletty. Silti tilanne vaatii vielä totuttelua.

– Paikallisten pyytäjien elämässä se on ollut iso muutos.

Tenojokivarren asukkaiden keskuudessa on kuitenkin havaittavissa jo yhteisvastuullisuutta kyttyrälohen pyynnissä, ja Koivisto uskoo sen kehittyvän vuosien kuluessa.

Kyttyrälohikannat ovat suuret aina parittomina vuosina. Nyt opittua hyödynnetään tulevaisuudessa.

– Kahden vuoden päästä pitäisi toimia tämän vuoden havaintojen perusteella.

Hanketoimintaa tullaan kehittämään kalastajien kokemusten avulla.

– Palautetta on annettu pyyntivälineistä ja esimerkiksi siitä, että matkailijoille tulisi sallia uistimen käyttö tietyillä alueilla, Koivisto kertoo.

Valvontaa yhteistyöllä

– Kalastajat arvostavat valvojien olemista joella ja usein he kysyvät myös neuvoja esimerkiksi välineisiin liittyen, kertoo ELYn kalastuksenvalvoja Juha Valle.

Hänen mukaansa Tenolla kalastavat tietävät pääsääntöisesti kalastuksen ja joella liikkumisen pelisäännöt.

Kyttyrälohi on muuttanut ja muuttaa kalastuskulttuuria Tenolla. Myös kalastuksenvalvonnassa muutosta seurataan mielenkiinnolla.

– Sanonnan mukaan ei ole kateellisempaa kuin kalamies. Kyllä lohi täällä tiettyä säpäkkyyttä aiheuttaa, Juha Valle naurahtaa.