Jos jää pettää altasi hiihtoretkellä, jaksaisitko vetää itsesi ylös hyisestä vedestä, vaikka ylläsi olisi litimärät talvivaatteet, saappaat hörppäsivät vettä ja jalassa olisi sukset?
Vesiturvallisuusasiantuntija Anne Hiltunen Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliitosta (SUH) kertoo, että vedestä pääsee helpoiten ylös niin kutsutulla hyljetekniikalla. Sitä on hyvä harjoitella ennakkoon vaikka kesällä järvessä.
Ensin naskalit isketään kiinni jään reunaan lähelle vartaloa, ja vedestä ponnistetaan ylös kyynärvarsien ja ylävartalon voimilla. Kun rintakehän saa jään päälle, itsensä voi hivuttaa ylös vedestä punnertamalla vähän kerrallaan eteenpäin hylkeen tavoin.
Silkkojen käsivoimien sijaan kyse on oikeasta tekniikasta: kehon asennon ja liikkeiden hallinnasta, Hiltunen neuvoo.
– Naskalit kaulassa eivät ole mitkään pelastusliivit. Tarvitaan myös oikeaa tekniikkaa.
Harjoituksessa jäätä simuloi kelluva lasikuitulautta.
Autenttisuutta tuo, että osallistujat pukeutuvat oikeisiin retkeilykamppeisiin. Jos veteen hyppäisi uima-asussa, omasta taitotasostaan saisi helposti virheellisen kuvan, eikä aidossa hätätilanteessa välttämättä osattaisi toimia oikein, Hiltunen kertoo.
Kevättalven luonnonvesi on tietysti huomattavasti kylmempää kuin Kuusamon uimahallin 27,5-asteisessa altaassa, jossa kuntouimarit polskuttelevat viereisellä radalla kaikessa rauhassa.
Hiltunen selittää, että kylmyyden vaikutuksessa puhutaan 1-10-1-säännöstä. Ensimmäisen minuutin ajan jäihin vajonnut on kylmäshokissa ja haukkoo henkeään. Sen jälkeen hänellä on kymmenen minuuttia aikaa selviytyä ylös vedestä ja tunti aikaa hakeutua lämpimään ennen kuin hypotermia iskee.
– Kylmäshokin vaikutushan meiltä täällä puuttuu, mutta tekniikkaa pääsee harjoittelemaan rauhassa.
Oikea tekniikka hallussakin jäälle mennessä tarvitaan fyysistä toimintakykyä eli lihasvoiman, kestävyyden ja nivelten liikkuvuuden kaltaisia ominaisuuksia.
Itsensä nostaminen ylös vedestä kysyy aina jonkin verran voimaa, ja lisäksi avannossa on todella raskasta uida. Vettä hörpänneissä talvisaappaissa on nimittäin voimakas noste, joka pakottaa jalat jään alle. Ne täytyy saada painettua alas uintiasentoon.
Hiltunen on huomannut, että hyväkuntoiselle, motorisesti taitavalle ihmiselle ei lautan päälle nousu tuota suuria vaikeuksia, mutta keskimääräinen hukkuja on yli 65-vuotias mies, joka saattaa olla kaiken kukkuraksi humalassakin.
– Se (hukkujien keski-ikä) kertoo siitä, että toimintakyky on sen verran heikentynyt, ettei sieltä päästä pelastautumaan.
Jäälautalle nousua on testaamassa muun muassa kuusamolainen Jere Kääriä.
Yllä olevat tavalliset, ei-kelluttavat toppahaalarit tuovat räpiköimiseen 10–15 kiloa lisävastusta. Rutistaessaan lahkeitaan kuiviksi uima-altaan vierellä Kääriä toteaa, että likomärät vaatteet kelluttivat aluksi mutta tuntuivat uidessa kuin ankkurilta.
– Ilman naskaleita ylös pääsy oli mahdottomuus tällä hetkellä. Siinä suhteessa tosi mielenkiintoinen kokemus.
Seinäjoelta hiihtolomalle tulleilta Markus ja Heidi Paukkuselta ja heidän lapsiltaan, kymmenvuotiaalta Manulta ja kahdeksanvuotiaalta Elleltä, pelastautumisharjoitus käy ketterästi — kunnes sitä kokeillaan sukset jalassa.
– Tämä ei ole enää helppoa, monenlaista kuntoliikuntaa harrastava Markus Paukkunen ähisee kiskottuaan itsensä lautalle.
Molemmat perheen lapset harrastavat kilpauintia ja kelluvat ulkovaatteissaan kuin saukot. Manu kertoo altaasta noustuaan uskovansa nyt, että jos kalareissulla jää pettää, hänellä ei ole hätää.
– Ei se kovin vaikeata ollut.
Tuoreimman, vuonna 2022 julkaistun uimataitotutkimuksen mukaan vain 55 prosenttia kuudesluokkalaisista osaa uida. Vielä vuonna 2016 luku oli 76 prosenttia.
Pohjoismaissa uimataidon määritelmä on, että syvään veteen pudottuaan ja pään käytyä pinnan alla ihminen kykenee uimaan yhtäjaksoisesti 200 metriä, josta 50 metriä selällään.
Nykyisin pelkästään uimataito ei kuitenkaan riitä, vaan sen lisäksi puhutaan vesipätevyydestä, Anne Hiltunen sanoo.
Tositilanteissa ratkaisevat omien voimavarojen ja toimintakyvyn tunteminen, kokemus erilaisissa vesiympäristöissä liikkumisesta, olosuhteiden ymmärtäminen sekä kyky toimia yllättävissä tilanteissa.
– Jos pystyt uimahallissa uimaan tietyn matkan, se ei vielä tarkoita, että pystyisit samaan avovedessä — eikä varsinkaan kylmässä vedessä, johon pudotaan yllättäen.