Suomen lopputalvesta on tulossa todennäköisesti lauha ja tuulinen. Näin arvioi Oulun yliopistossa talven säälle kehitetty pitkän ajan ennustemalli.
Todennäköisemmin lauha kuin kylmä, kuvaa ennustetta professori Timo Asikainen Oulun yliopiston avaruusfysiikan ja tähtitieteen tutkimusyksiköstä, avaruusilmaston tutkimusryhmästä.
– Malli ennustaa todennäköisyyttä napapyörteen särkymiselle joulukuusta eteenpäin, Asikainen tarkentaa.
Napapyörre eli polaaripyörre on ilmakehään napa-alueille talvisaikaan syntyvä 10–80 kilometrin korkeudella napoja kiertävä, koko napaseutualueen kattava tuulijärjestelmä. Yksinkertaistettuna pyörre on laaja ja kylmä matalapaineen alue, jonka hajoaminen saa kylmän ilman leviämään laajemmalle, muun muassa Pohjois-Eurooppaan.
Ennusteen perusteella polaaripyörre pysyy tänä talvena todennäköisesti koossa joulukuun jälkeen, mikä johtaisi keskimääräistä lauhempaan ja tuulisempaan lopputalveen Suomessa.
Asikainen kertoo pyörteen hajoamisten aiheuttamien säänmuutosten voivan olla hitaita.
– Nyt vuodenvaihteeseen ennustetun kylmän jakson syynä on osittain napapyörteen lyhytaikainen särkyminen marraskuun loppupuolella.
Ennustemalli eroaa Euroopan keskipitkien ennusteiden keskuksen ja muista pitkäaikaisennusteista siten, että se huomioi revontulihiukkasten vaikutuksen stratosfääriin. Revontulet seuraavat Auringon 11 vuoden aktiivisuussykliä ja ovat yleensä voimakkaimmillaan muutama vuosi aurinkosyklin huipun jälkeen, eli juuri näihin aikoihin.
Revontuliin liittyvä hiukkasaktiivisuus hajottaa stratosfäärin otsonia ja vahvistaa kylmää polaaripyörrettä.
Revontuliaktiivisuuden huomioiminen parantaa Asikaisen mukaan ennusteen osumatarkkuutta noin 25 prosenttiyksikköä verrattuna perinteisiin ennusteisiin. Mallin antama ennuste polaaripyörteen hajoamiselle talven aikana pystytään tällä hetkellä laskemaan noin kuusi kuukautta aikaisemmin.
Oulun yliopiston ennustemalli huomioi revontulten lisäksi myös muun muassa päiväntasaajan stratosfäärin tuulten suunnan. Se vaikuttaa siihen, pystyvätkö revontulihiukkaset vaikuttamaan polaaripyörteen vahvuuteen. Tämäkin osatekijä viittaa lämpimän talven mahdollisuuteen.
– Tällä hetkellä Tyynenmeren lämpötilat ovat keikahtamassa niin, että La Niña -suursäätila vahvistuu, mikä usein tarkoittaa lauhempaa talvea Euroopassa, Asikainen kertoo.
Asikainen muistuttaa kuitenkin, että pitkäaikaista polaaripyörteen ennustamista vaikeuttaa kaikkien asiaan liittyvien tekijöiden huomioiminen. Myös isot, ennakoimattomat tapahtumat, kuten isot tulivuorenpurkaukset vaikuttavat.
Esimerkiksi vielä tänä talvena stratosfäärissä on poikkeuksellista vesihöyryä vuoden 2022 Hunga Tongan vedenalaisen tulivuoripurkauksen jäljiltä.
Värikkäitä helmiäispilviä odottaville uutinen on lupaava, sillä helmiäispilvet vaativat hyvin kylmien lämpötilojen lisäksi vesihöyryä syntyäkseen. Oulun yliopiston tutkijoiden mukaan Hunga Tongan vesihöyry edesauttoi viime talvena helmiäispilvien ilmaantumista.
Huono uutinen on se, että lauha talvi tuo mukanaan usein pilvisyyttä matalammalla ilmakehässä, mikä estää korkeammalla stratosfäärissä hehkuvien helmiäispilvien näkemisen.
Oulun yliopiston ennusteen mukaan mahdollisuudet helmiäispilvien ilmaantumiselle ovat tänä talvena pienemmät kuin viime talvina, vaikka yksittäisiä havaintoja voi esiintyä.
Ennustemallia on kehitetty Asikaisen mukaan muutaman vuoden ajan ja aineistoa tarvitaan lisää ennusteen parantamiseen. Tutkimuksen kannalta Suomen sijainti on otollinen.
– Suomi näyttää olevan jännässä paikassa, sillä täällä polaaripyörteen vaikutukset ovat melko voimakkaita, Asikainen kertoo.
Asikaisen mukaan pyrkimyksenä on, että avaruussään aiheuttamien ilmiöiden tutkimuksella voidaan auttaa tarkentamaan pitkäaikaissääennusteita. Tutkimus on osa avaruusilmaston ja avaruussään tutkimusta.