Oulangan tutkimusasemalle Kuusamossa aiotaan perustaa keinotekoinen purouomasto vesitutkimusta varten.
Siihen kuuluu kaksitoista uomaa, jotka simuloivat oikeaa puroekosysteemiä. Järjestelmän avulla voidaan tutkia esimerkiksi, miten jalokalojen poikaset pärjäävät erilaisissa lämpötiloissa ja virtauksissa tai miten kai kaivosteollisuuden haitta-ainepäästöt vaikuttavat vesistöihin.
Kyse on erittäin merkittävästä asiasta suomalaiselle vesitutkimukselle, sanoo Oulangan tutkimusaseman johtaja, tutkija Riku Paavola.
Vastaava järjestelmä on Suomessa vain Luonnonvarakeskuksen Paltamossa sijaitsevalla virtavesien tutkimusasemalla, joka suljetaan vuoden loppuun mennessä. Luke piti viime vuonna yt-neuvottelut, joiden tavoitteena oli hillitä toimitilojen kuluja.
– Tartuimme tilaisuuteen. Kun kuulimme, että Paltamon systeemi on poissa pelistä aika pian, ruvettiin suunnittelemaan, pystyisikö sen rakentamaan tänne, Paavola sanoo.
Oulangan tutkimusaseman, Oulun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen yhteiselle, noin 750 000 euron hintaiselle hankkeelle ryhdytään syksyllä etsimään ulkoista rahoitusta ainakin ely-keskuksen ja Pohjois-Pohjanmaan liiton kautta.
Tuo summa ei vielä sisällä uomaston töiden hintaa, vaan ainoastaan laitteet ja muut investoinnit.
Paltamon asema on ollut kovassa käytössä. Siellä on tutkittu muun muassa jalokalojen ekologiaa ja purojen eliöyhteisöjen toimintaa.
Jos koeuomasto toteutuu Oulangalla Paavolan visioimassa mittakaavassa, mikä on tietysti kiinni rahoituksesta, vastedes vesitutkijat tulisivat tänne.
– Olisi suuri menetys, jos tässä maassa ei ole yhtään tällaista järjestelmää. Se rampauttaa tutkijoiden työtä paljon, hän ajattelee.
Uomastoon voidaan luoda tarkka kopio jostakin oikeasta Oulankajokeen, Kitkajokeen tai Kuusinkijokeen laskevasta purosta, kuten viereisestä Putaanojasta, tuomalla kokeissa käytettävä vesi sieltä.
Oulangalla on Kuusamon puroista entuudestaan huippuluokan tiedejulkaisuihin asti päätynyttä tutkimustietoa viimeisen 25 vuoden ajalta. Jatkotutkimukset uudenlaisessa järjestelmässä syventävät ymmärrystä edelleen.
Se mahdollistaa erilaisten syy- ja seuraussuhteiden tutkimisen aivan eri tavalla kuin näytteiden kerääminen, mittaaminen ja monitorointi, Paavola kertoo.
–Nekin ovat tieteessä tärkeitä, mutta niillä ei pääse syy- ja seuraussuhteisiin samalla tavalla käsiksi. Ehdottomasti tarvitaan mahdollisuus tehdä kunnollisia kokeita.
Miltä tällainen järjestelmä sitten näyttää?
Koeuomasto tulee koostumaan kahdestatoista vähintään kymmenen metrin pituisesta rännistä, joilla voidaan simuloida niin nopean virtauksen latvapuro-olosuhteita kuin suvantoalueita matkivia habitaattejakin. Virtausta säädetään kallistamalla kouruja tiettyyn kulmaan.
Siinä on suljettu kierto, eli ala-altaaseen virrannut vesi pumpataan takaisin yläaltaaseen.
Lisäksi siihen kuuluu erilaisia antureita, mittareita ja sensoreita, joilla seurataan veden parametrejä, kuten happea, pH:ta ja ravinteita. Niitä voidaan sitten muuttaa lennossa.
– Koska kyse on ulkoilmalaitteistosta, se pystyy huomattavasti tarkemmin imitoimaan aidon puron olosuhteita. Sisätiloissa olevasta akvaariosta ei saa niin luontaista vaikka miten yrittäisi.
Esimerkiksi veden lämpötilaa voidaan säätää tarkasti, millä voidaan simuloida talviolosuhteita.
–Teknisen haastavuuden vuoksi varsinkin näillä leveysasteilla on hyvin harvinaista, että pystytään tekemään kokeellista talvitutkimusta. Siinä on valtava potentiaali ilmastonmuutoksen takia.
Purouomasto tulisi tutkimusaseman nykyisen asuntolarakennuksen paikalle, jota puretaan parhaillaan.
Sitä päästään rakentamaan loppukeväästä 2026, jos rahoitus järjestyy, ja se valmistuisi todennäköisesti vuoden 2026 aikana.
Samalla, kun asuntola puretaan, sen tilalle tehdään talveen mennessä myös uusi, noin sataneliöinen toimistorakennus Oulangan tutkimusaseman tutkimusteknikoiden ja -insinöörien käyttöön. Tämä toteutetaan konttiratkaisuna.
Omistaja Suomen yliopistokiinteistöt purkaa asuntolan, koska se on ollut vuosikymmenen lähes tyhjillään eli ilman vuokratuloja.
Tutkimusasema joutui luopumaan asuntolasta, koska SYK peri siitä liikaa vuokraa. Taustalla oli sekin, että talon käyttöaste oli liian matala, eikä Oulun yliopisto enää halunnut maksaa siitä.
Sen jälkeen kaikki tutkimusaseman yhdeksän työntekijää ahtautuivat päärakennukseen.
Asuntolasta luopumisen jälkeen aseman vakinainen väkimäärä on lähes tuplaantunut. Ihmisiä on pitänyt pakkosiirtää milloin minnekin rakennuksen sisällä. Erityisesti tutkimusteknikoille ja tutkijoille mutta myös kenttäkurssien opiskelijoille ei ole löytynyt sopivaa paikkaa.
Tutkimusasemalta on loppunut tila kesken, Riku Paavola toteaa.
– Täällä on tutkijoiden huoneet, kirjasto, kurssien aikana kurssitoimintahuone, mikrobilabra… Vähän liikaa alkaa olla roinaa ja toimintoja hyvin pienessä neliömäärässä. Ollaan puun ja kuoren välissä, kunnes uudisrakennus saadaan.
