Ota pimeä taivas hal­tuun: Alkuun pääsee täh­ti­kar­tal­la

Jaakko Visuri oli jo lapsena kiinnostunut eri tieteenaloista, mukaan lukien tähtitieteestä. Kaikki alkoi harrastuksesta, mutta tähtitieteestä tuli myöhemmin hänen ammattinsa.

Jaakko Visuri on ollut kiinnostunut tähtitieteestä lapsesta saakka. Taivaankappaleiden seuraaminen on hyvin kiehtovaa.
Jaakko Visuri on ollut kiinnostunut tähtitieteestä lapsesta saakka. Taivaankappaleiden seuraaminen on hyvin kiehtovaa.
Kuva: Maiju Pohjanheimo

Jaakko Visuri sai 9-vuotiaana joululahjaksi kaukoputken. Aluksi Visuri katsoi kaukoputkella ikkunan läpi, mutta näky ei ollut kirkas. Hän hoksasi, että kaukoputki täytyy viedä ulos, jotta näkee terävästi.

– Näin kaukoputkella Saturnuksen renkaat. Se oli hyvin kiehtovaa. Siitä innostus tähtitaivaaseen alkoi kehittyä.

Visuri päätyi opiskelemaan tähtitiedettä Oulun yliopistoon. Hän oli vuosikurssinsa ainoa valmistunut, vaikka samaan aikaan aloitti 20 opiskelijaa.

Opintojen aikana hän liittyi Oulun tähtitieteelliseen yhdistykseen Arktokseen ja piti yleisölle tähtinäytöksiä Puolivälinkankaan vesitornissa.

Vuodesta 2014 lähtien Visuri on toiminut Ursan toimistopäällikkönä. Hän asuu perheensä kanssa Keravalla, jossa hän katselee tähtitaivasta takapihaltaan.

Tähtitaivaassa Visuria ovat kiehtoneet vuosien varrella eri asiat. Nuorena kiinnostivat tähtikuviot yleisesti, nykyään tähdenlennot ja meteoriparvet. Tähdenlentoja Visuri katselee nurmikolla maaten paljailla silmillä. Visuri toimii myös harrastuspohjalta Ursan tulipallotyöryhmän analyytikkona.

Jaakko Visuri neuvoo, miten tähtien tarkkailussa pääsee alkuun.
Jaakko Visuri neuvoo, miten tähtien tarkkailussa pääsee alkuun.
Kuva: Maiju Pohjanheimo

Visuri neuvoo tähtibongauksen aloittelijoita hankkimaan tähtikartan ja menemään sen kanssa ulos. Kartan avulla pystyy opettelemaan tähtikuvioiden paikat ja havainnoimaan taivaan liikkeitä.

Tähtikartan voi ostaa paperiversiona Ursan verkkokaupasta tai luontokeskuksista. Kartan saa myös ladattua ilmaiseksi puhelimeen sovelluskaupasta.

Tähtibongailun voi aloittaa pelkästään paljaalla silmällä ja kiikareilla. Kaukoputken ostamiseen kannattaa kysyä asiantuntijan apua. Tärkeintä kaukoputken hankkimisessa on se, mihin tarkoitukseen haluaa kaukoputkea käyttää eli mitä tähtitaivaalta haluaa havainnoida.

– Alkuun kannattaa ostaa helppokäyttöinen ja yksinkertainen kaukoputki. On olemassa hienoja ja kameralla toimivia kaukoputkia, mutta harrastusinto saattaa lopahtaa heti alussa, jos kaukoputki on vaikeakäyttöinen.

Oulu on Visurin mielestä oikein hyvä paikka tähtien bongaamiseen. Oulusta pääsee myös kätevästi eri suuntiin.

– Oulun alueella pystyy havainnoimaan kaikkia taivaan ilmiöitä, jopa paremmin kuin Etelä-Suomessa. Revontulivyöhykkeen tavalliset revontulet loimottavat Oulusta katsottuna pohjoisella taivaalla aina, kun ne ovat näkyvissä. Etelä-Suomesta niitä ei näe kuin voimakkaampien geomagneettisten myrskyjen yhteydessä. Oulun alueella on myös hämäriä kesäöitä. Valoisan yön vuodenaika ei ole pitkä.

Avaruuden hauska vappupallo eli NGC 7635 Kuplasumu.
Avaruuden hauska vappupallo eli NGC 7635 Kuplasumu.
Kuva: Pekka Peura
Komeetta C/2025 A6 Lemmon.
Komeetta C/2025 A6 Lemmon.
Kuva: Pekka Peura
Sikari-galaksi ja alempana Boden-galaksi.
Sikari-galaksi ja alempana Boden-galaksi.
Kuva: Pekka Peura
Jaakko Visurin mielestä Kuu on kiinnostavimmillaan silloin, kun siinä näkyy varjoja.
Jaakko Visurin mielestä Kuu on kiinnostavimmillaan silloin, kun siinä näkyy varjoja.
Kuva: Pekka Peura

Kuu, planeetat ja kirkkaimmat tähdet tähtikuvioineen erottuvat Oulussa taajama-alueellakin. Keskustan alueelta ei tarvitse matkustaa kovin kauaksi, jotta voi erottaa esimerkiksi Linnunradan. Galakseja ja planetaarisia sumuja nähdäkseen täytyy mennä keskustan ulkopuolelle.

Lapissa puolestaan pimeää aikaa on runsaasti, joten sitä kannattaa Visurin mielestä arvostaa.

– Tuntureiden huippuja kannattaa hyödyntää taivaantarkkailussa, jos niille pääsee helposti. Lapin kovimmat pakkaset eivät välttämättä ole parhaimpia aikoja tähtitaivaan tarkkailuun, sillä paukkupakkasilla myös jääkiteitä on paljon ilmassa. Halo-ilmiöt ovat tällöin runsaita.

Paavolan tähtitornissa on Oulun tähtitieteellisen yhdistyksen jäsenten käytössä kaukoputki. Tällä hetkellä tähtitorni on vain yhdistyksen käytössä, mutta tarkoitus olisi aloittaa yleisönäytökset parannusprojektin valmistuttua.
Paavolan tähtitornissa on Oulun tähtitieteellisen yhdistyksen jäsenten käytössä kaukoputki. Tällä hetkellä tähtitorni on vain yhdistyksen käytössä, mutta tarkoitus olisi aloittaa yleisönäytökset parannusprojektin valmistuttua.
Kuva: Maiju Pohjanheimo

Visuri ei omista kaukoputkea, vaan hänellä on käytössään kiikarit. Hän pystyy havainnoimaan omalta takapihaltaan muun muassa perseidejä, jotka näkyvät elokuussa.

Tähtibongauksen kohokohta on ollut Venuksen ylikulku, jonka Visuri on nähnyt kahdesti vuosina 2004 ja 2012.

– Vuonna 2012 menimme katsomaan Venuksen ylikulkua muutamien yhdistyksen jäsenten sekä toimittajan ja valokuvaajan kanssa Utsjoelle Ailigas-tunturille, koska siellä yöttömässä yössä taivas oli selkeä. Näimme ylikulun alun Utsjoella ja lopun ajoimme katsomaan Saariselälle.

– Yhdessä matkustaminen, vaivannäkeminen ja kokeminen oli kokonaisuudessaan kiehtovaa.

Taivaanilmiön päätyttyä he kokoontuivat Saariselän kahvilaan puimaan sitä, mitä juuri näkivät.

– Useampi muukin Suomen läpi reissannut tähtiharrastaja päätyi sattumalta samaiseen kahvilaan aamupalalle. Siinä sitten jaettiin reissukokemuksia.

Jaakko Visurin innostus alkoi kehittyä Saturnuksen renkaista.
Jaakko Visurin innostus alkoi kehittyä Saturnuksen renkaista.
Kuva: Maiju Pohjanheimo

Taivaankappaleiden näkemisen edellytyksenä on, että ilmakehän täytyy olla mahdollisimman stabiili.

– Yläilmakehässä saattavat puhaltaa suihkuvirtaukset, jotka saavat tähdet tuikkimaan voimakkaastikin. Kun tähdet tuikkivat paljon, tietää, että kaukoputkella ei saa kohteista terävää kuvaa aikaiseksi. Alailmakehän tuulilla on vähäisempi merkitys tähtien tuikkimiseen.

Visuri haluaisi vielä nähdä täydellisen auringonpimennyksen ja Leonidien tähdenlentoparven myrskyn.

– Rengasmainen auringonpimennys nähdään Suomessa 21. kesäkuuta vuonna 2039. Jos haluan nähdä täydellisen pimennyksen, pitäisi matkustaa ulkomaille. Seuraava täydellinen auringonpimennys on Suomessa vasta vuonna 2126. Myös Leonidien tähdenlentoparven myrsky olisi hienoa kokea. Leonidit yltyvät voimakkaammiksi aina 33 vuoden välein, mutta myrskyt ovat vieläkin harvinaisempia. Sellaista ei tapahdu ainakaan ennen vuotta 2035.

Näin pääset alkuun

Jaakko Visurin vinkit aloittelijalle

Aloita opettelemalla tähtikuvioita. Ilmainen Tähtikartta-sovellus auttaa asiassa.

Hakeudu mahdollisimman pimeään. Taajama-alueella riittää, ettei suoraan häikäisevää valoa ole silmien edessä.

Oulun leveyspiirillä voi nähdä revontulet lähes aina, kun niitä on.

Hakeudu paikkaan, jossa pohjoinen horisontti on avoin ja mahdollisimman pimeä.

Kun haluat nähdä enemmän, kokeile katsoa Kuuta tavallisilla lintukiikareilla. Voit hankkia myös tähtikiikarit: ne ovat huokeammat kuin kaukoputket. Kiikareilla katsotaan eri kohteita kuin kaukoputkella.

Kuun tarkkailussa mielenkiintoisinta aluetta on Kuun valoisan ja pimeän rajaseutu, jossa pinnan muodot näkyvät parhaiten. Täysikuu on tylsä.

Ilmoita asiavirheestä