Lapin ely-keskus selvittää parhaillaan Savukosken Soklissa sijaitsevien vesien samentumaa. Alueella sijaitsevista Sokliojasta, Loitsanajärvestä ja Ainijärvestä on otettu vesinäytteitä, joiden tulosten pitäisi valmistua ensi viikolla.
Alueella liikkuneet kalastajat ovat havainneet, että Sokliojan ja Loitsanan vedet ovat samentuneet.
– Vesi on kuvien perusteella varsin sameannäköistä. Eihän se oikein kivalta tunnu, kun se vesi virtaa Nuorttijokeen, kalastusseura Nuortin Elinkautiset ry:n puheenjohtaja Kari Lukkarinen kommentoi.
Kirkasvetinen Nuorttijoki on omasta järvitaimenkannastaan tunnettu pyyntikohde. Lukkarinen on itse kulkenut alueella kalassa 35 vuoden ajan.
– Aikoinaan se oli yhtäkkiä sameana koko joki silloisen kaivosyhtiön aiheuttamien päästöjen takia, Lukkarinen muistelee.
Tällä hetkellä Soklin malmiesiintymää tutkii Sokli oy. Alueella on tehty viime syksystä lähtien koekairauksia. Sokli oy on valtion kaivosyhtiö Suomen Malmijalostus oy:n omistama yhtiö.
– Meidän väkeä on käynyt siellä paikan päällä. Kairauspaikoilla ei havaittu mitään hälyttäviä jälkiä, Lapin ely-keskuksen ylitarkastaja Pekka Räinä sanoo.
Kaivosyhtiökin on saanut yhteydenottoja veden samentumisesta.
– Vesistä on otettu näytteitä ja niiden sekä maastohavaintojen perusteella sekä Loitsanassa, että Soklin alueen yläpuolisessa Ainijärvessä on levää, mikä ei johdu toiminnastamme, Suomen Malmijalostus oy:n raaka-aineiden liiketoiminta-alueen johtaja Jani Kiuru kommentoi sähköpostitse.
Ely-keskuksen alueelta ottamista levänäytteistä tulokset on jo saatu.
– Loitsanajärven ja Ainijärven näytteistä löytyi sinilevää. Soklioja oli sen osalta puhdas, Räinä kertoo.
Räinä arvioi, että sinileväkukintaa voi aiheuttaa alueen luontaisesti korkea fosforipitoisuus. Sokliin on suunniteltu pitkään kaivosta juuri runsaan fosfaattiesiintymän vuoksi.
Räinän mukaan kovat sateet voivat aiheuttaa huuhtoumia alueen vesiin. Soklin malmio sisältää fosforin lisäksi muun muassa rautaa.
Lukkarinen on huomannut ilmiön kalareissuillaan.
– Sateilla vesi muuttuu selvästi punertavaksi. Se johtuu rautamalmista.
– Mutta se on paha juttu, jos se nykyinen samentuma on siellä pitkään. Ei se ainakaan hyvää tee. Taimen on herkkä laji, samoin harjus, Lukkarinen sanoo.
Tänä kesänä Loitsanan ja Sokliojan välistä kalojen liikkumista tutkitaan Sokli oy:n toimeksiannosta. Ojaan on asennettu reilun metrin pituinen metallinen tunneli, jonka sisällä oleva videolaitteisto tunnistaa ja mittaa kaloja.
Oja on aidattu tunnelin sivulta, joten kaikki kalat uivat sen läpi. Laitteisto toimii aurinkopaneeleilla ja akuilla, eikä kaloille aiheudu siitä nousuestettä.
Tutkimuksen tavoitteena on kerätä lisää tietoa muun muassa kalojen määristä ja liikkeistä.
– Vesistöihin, kaloihin sekä luontoarvoihin liittyvät seikat ovat erityisen tärkeässä roolissa hankkeen suunnittelussa, Kiuru sanoo.
Kalojen seuranta jatkuu tänä vuonna koko sulan kauden ajan.
Savukosken Soklin kaivoshanke sai tuulta alleen viime vuonna, kun Suomen Malmijalostus oy ilmoitti löytäneensä tutkimuksissa fosfaatin lisäksi ison maametallien esiintymän. Joukossa on monia harvinaisia ja EU:lle taloudellisesti tärkeitä raaka-aineita, kuten niobiumia, kuparia ja mangaania.
Viime syksynä Soklista löydettiin vielä kaksi uutta harvinaista maametallia (kukharenkoiitti ja kordyliitti), joita ei ole Suomessa aiemmin löydetty.
Harvinaisia maametalleja tarvitaan sähkö-, elektroniikka- ja autoteollisuuden käyttöön sekä uusiutuvan energian tuotantoon.
Soklissa on voimassa oleva kaivospiiri, jonka alueella kaivosyhtiö tekee malminetsintää. Tällä hetkellä tutkimukset kohdistuvat harvinaisiin maametalleihin.
Kaivosyhtiön suunnitelmissa on rakentaa maanalainen putkilinja, jota pitkin malmi pumpattaisiin alamäkeen rikastettavaksi Kemijärvelle. Myös tämän osalta tutkimustyö on parhaillaan käynnissä.
Mikäli projekti etenee kaivosyhtiön suunnitelmien mukaan, kaivoksen rakentaminen voisi alkaa 2030-luvun alkupuolella. Aikatauluun vaikuttaa etenkin luvituksen eteneminen.
Vuonna 2022 korkein hallinto-oikeus palautti Soklin kaivoksen ympäristö- ja vesiluvat aluehallintovirastolle uuteen käsittelyyn. Tällöin vaadittiin tarkennuksia etenkin vesienhallintaan. Sokli oy keskeytti tämän lupaprosessin sen jälkeen, kun yhtiön suunnitelmat muuttuivat.
Soklin alueella esiintyy myös radioaktiivisia niobimalmeja, kuten uraania ja toriumia. Biokemisti Jari Natusen mukaan se on merkittävä riskitekijä kaivostoiminnalle, jos säteileviä malmeja ei oteta erikseen talteen. Ympäristöasioihin keskittynyt Natunen on toiminut kaivosasiantuntijana yli 10 vuotta. Hän toimii tällä hetkellä Kansalaisten kaivosvaltuuskunnan puheenjohtajana.
– Tilanne on ongelmallinen, kun siellä on uraania ja toriumia poikkeuksellisen paljon. Se oli yksi syy, miksi Yara vetäytyi hankkeesta, Natunen sanoo.
Norjalainen lannoitejätti Yara oli Soklin kaivoshankkeen edellinen omistaja. Yara myi hankkeen vuonna 2020 valtion omistamalle Suomen Malmijalostukselle, joka aloitti uudet maametalleihin keskittyvät tutkimukset.
Aiemmin Soklin tutkimukset ovat painottuneet lannoitteissa käytettävään fosfaattiin. Sokliin on suunniteltu kaivosta siitä lähtien, kun alueelta löydettiin fosfaattiesiintymä vuonna 1967.
Natusen mielestä Soklista pitäisi puhua uraanikaivoksena, jonka kuuluisi huolehtia myös uraanin talteenotosta.
Natunen muistuttaa, että nykyisen kaivoslain nojalla kunnalla on veto-oikeus kaivoshankkeissa.
– Olisi reilua peliä jo alusta lähtien käsitellä, mitä Savukosken kunta hyväksyy. Jos kunta ottaisi sellaisen kannan, että ei louhita, niin sille ei valtion kaivosyhtiö voi mitään.
Suomen Malmijalostuksen raaka-aineiden liiketoiminta-alueen johtaja Jani Kiuru vakuuttaa yhtiön kertovan avoimesti toimistaan.
– Kaikki palaute ja vuoropuhelu on meille tärkeää ja järjestämmekin säännöllisesti kahvitilaisuuksia Savukosken toimistolla.
Soklissa järjestetään yleisölle avoimet ovet 24. elokuuta, joihin ilmoittautuminen on avoinna 9. elokuuta saakka.